En tiedä minkälaisia taimikoita ja nuoria metsiä teillä muilla on, mutta olen nyt verrannut kaikkia Kemera-aikana toteutettuja kohteita, niin yhdessäkään niistä ei tuo 12 metrin pituusraja olisi tuottanut ongelmia.

Nyt alkaa suorittavankin jutuissa kuulua hieman jo siirtymistä pois sieltä historian hämärästä tähän päivään. Aikansahan se kieltämättä otti!

…niin se markkinaehtoisuus ei kuvaamassani tapauksessa sisältänyt tukia . Päätökset tehtiin biologisin perustein  ja talouden sanelemilla ehdoilla. Kun tarvittavat toimenpiteet tehtiin ajallaan , pysyivät työkustannukset kurissa ja saavutettiin kokonaisuutta ajatellen paras taloudellinen tulos.

Jos taimikon harvennuksen jättää vaiheeseen ,jossa puiden pituus on kymmenen metriä , menetetään merkittävästi puuston säänkestävyydessä. Liian lähellä toisiaan kasvavat puut kehittyvät sekä latvukseltaan että juuristoltaan toispuoleisiksi  eikä vahinkoa voi enää korjata.

Kasvutilaa tulee olla tasaisesti ja sopivasti kussakin kehitysvaiheessa. Se kymmenmetrisen taimikon harventaminenkin on monelle tekemätön paikka. En odottelisi taimien kasvua viisimetriseksikään. Homma hoituu vähemmällä vaivalla sitä ennen ja lopputuloskin on varmasti parempi.

<p>Metka-asetuksessa ”sallittu” 2500kpl/ha tiheys ja pyrkimys sekapuustoihin johtavat helposti liian tiheisiin nuoriin kasvatusmetsiin, jotka on syytä ensiharventaa 12m pituusvaiheessa. </p><p>Mikään ei kuitenkaan estä tekemästä taimikonharvennusta viljelykuusikoissa max 1600kpl/ha (sisältäen sekapuut) ja männiköissä max. 2000kpl/ha asentoon jo 5-7m pituusvaiheessa kuten Visakallo tekee(?). Tällaiset puustot kannattaa metsänomistajan ensiharventaa jo 12m valtapituudessa kun tavoitteena on mahdollisimman hyvä järeytyminen ja kasvukunto. Puunostajan ja suorittavan toiveena on eh vasta 15m vaiheessa ja sekin onnistuu kohtuullisesti kun vaan taikonharvennukset on tehty em. 1600(kuusivaltaiset) ja 2000(männiköt) tiheyksiin ajallaan. Ja sama pätee tukiaisilla ja ilman.</p>