Keskustelut Metsänhoito Metka-tuki

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 536)
  • e-salo

    <p>Juuri niin: pituusraja on järkevämpi kuin paksuusraja.<br /><br />Aina vaan otetaan korkolaskut avuksi perustelemaan mitä milloinkin. Ne nyt oikeesti on tarkoitettu tilanteisiin, jossa rahaa talletetaan pankkiin. Varsinkin jos laskeskellaan korkolaskuilla jonkin metsän uudistamistomenpiteen kannattavuutta vuosikymmenien ajanjaksoissa, niin soveltuvuudesta ei voi olla kovinkaan varmoja.<br /><br />Selkeämpi on laskea metsälön kustannukset ja tuotot /vuosi. Pystyy laskemaan kohtalaisella tarkkuudella 10 vuoden jakson eteenpäin.</p>

    suorittava porras

    Finsilvan ensimmäiset harvennukset tehtiin viimeaikoina puustoihin ,joiden pituus poistettavien runkojen kohdalla oli 14-15 metriä ja rungon käyttökelpoisesta osasta oli mahdollista saada kaksi 5,5 metrin kuitupölliä. Tähän on helppo päästä ,kun taimikot pidetään hyvässä kasvukunnossa alusta alkaen ja puiden tilajärjestys kohdallaan. Ei ole salatiedettä ja onnistuu kustannustehokkaasti ,kunhan työt tulee tehtyä ajallaan.

    Tuo pienpuulle maksettava korjuutuki on todella outo porkkana. Se maksetaan , kun on jätetty työt rästiin ja työn toteuttaa joku muu taho saamatta siitä riittävää korvausta. Lisääntynyttä työmäärää pidetään tuen perusteena mutta tuki ei päädy sille osapuolelle ,jota edellä mainitusta aiheutuneet kasvaneet työkustannukset koskettavat.

    Onneksi pienpuuhun kohdistuva korjuutuki on ohimenevä ilmiö. Tuki olisi jo kumottu ilman Putinin sotatoimien aikaansaamaa energiavajetta. Tuen lähtölaskenta alkaa viimeistään sotatoimien päättyessä. Vaarana tosin on ,että tukien priorisointi alkaa jo sitä ennen siinä vaiheessa ,kun valtion kassa ehtyy.

    Visakallo

    Vaihda jo suorittava levyä, vai aiotko jatkaa sen pyörittämistä vielä seuraavatkin 15 vuotta?

    pihkatappi

    <p>Kyllä se tahtoo poikkeuksetta etelässä jäävä puusto venyä yli 12 metrin, kun tavoitellaan edes 70 litran runkoja ensiharvennukseen. Eri asia jos kasvatetaan tarkoituksella energiapuuta.</p>

    Tolopainen

    Eihän tuossa 12m pituus rajassa ole mitään järkeä, entinen läpimitta raja oli parempi.

    Visakallo

    Millä perusteella?

    Tolopainen

    Miten tuollaista kyselet jos kasvatat laatumännikköä.

    Visakallo

    Minä en tieten tahtoen kasvata laatumännikköä, koska laadusta ei maksetakaan. Hirvien talvehtimisalueilla pidän toki taimikkovaiheessa hieman suurempaa runkolukua, mutta heti kun ollaan hirven turvan ulottumattomissa, mennään aivan normaaleilla runkoluvuilla. En tiedä, miten paljon Raahen suunnalla männyt venyvät vuodessa pituutta, mutta kyllä täälläpäin tuo 12 metriä on aivan sopiva tehdä ensiharvennus. Jos pituuskasvu on 0,5 metriä/vuosi, niin männikköhän on jo silloin 24 vuotiasta. Meillä tehdään ensiharvennus juuri silloin parikymppisenä, yleensä alle 24 vuoden iässä. Kuusikoissa sama juttu. Koivuille taas se 15 metriä on ihan sopiva.

    Visakallo

    Katsoin jo valmiiksi ensimmäisiä Metka-ajan ensiharvennuksia. 10 ha männikköä, ja samoin 10 ha kuusikkoa on heti työlistalla. Muutama hehtaari koivikkoa tulee kohta sen jälkeen. Yhdelläkään kuviolla pituus ei tuota ongelmaa. Näyttäisi siltä, että kuitu- ja energiapuun kysyntä jatkuu hyvänä, vaikka muuten huonot ajat jatkuisikin.

    suorittava porras

    Visakin kuuluu siihen joukkoon ,joka säntää tekemään harvennuksia ennen aikojaan. Olisikohan enskan hakkuuajankohta nykyisen kaltainen ,jos toimenpiteeseen ei saisi voiteeksi tukea? Ei se asianmukaisesti käsitelty nuori metsä mene pilalle ,vaikka odottaa , että se kasvaa pari metriä pidemmäksi ennen hakkuuseen ryhtymistä.

    Kyllä se metsä täytyy olla kahden täysmittaisen kuitupöllin metsää korjuuvaiheessa. Alle 12 metrisestä tulee liikaa lyhyitä mittoja. Tämä on yksi kriteeri Finsilvankin hakkuun ajoittamisessa . Puuston latvus ei ole ehtinyt kärsiä tuosta ratkaisusta vähääkään ja materiaali saadaan metsässä käyttökelpoisempaan muotoon ja hakkuukertymä kasvamaan.

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 536)