Onhan se paradoksaalista, että kannustaminen (kannuksilla hevosen kylkiin potkiminen, eli pakottaminen) on saanut positiivisen kaiun ja tukeminen, joka on kaikin puolin vain positiivista, pidetään halventavana…

Metsänhoitoon ohjatut tuet hyödyttää eniten pieni ja keskisuuria metsänomistajia. Isommat ja hyvin toimeentulevat tekisivät työt muutenkin. Tukiin ohjatut eurot tulevat kyllä valtiolle takaisin.

Nämä ennallistamiseen ohjatut eurot taas ovat suoraa yhteiskunnan tukea joista ei saada käytännössä mitään takaisin. Näistä voisi kyllä keskustella ovatko nämä järkeviä vai pitäisikö ne itse kustantaa.

Mitenkäs ne Tolopaisen pellonvuokrausbisnekset? Nehän perustuvat lähes kokonaan maataloustukeen. Jos maataloustukea ei olisi ollut, puolet Suomen pelloista olisi poistunut viljelystä, ja pellon hinta ja samalla vuokrahinnat olisivat vain murto-osa nykyisestä. Miksi tästä ei juuri koskaan puhuta? Arvostellaan kyllä kahvipöydissä ja somessa kovasti maataloustukia, mutta samaan aikaan nämä kaupungistuneet maanomistajat ja perikuntien osakkaat nauttivat aivan mukisematta korkeista peltomaan hinnoista ja niiden vuokratuloista.

Varmasti moni palstalainen on joskus matkustellut Karjalan Tasavallassa ja sen eteläpuolella. Alue on maantieteellisesti ja maastollisesti Suomea vastaava. Siellä on nyt nähtävissä, miten peltoviljelylle on aikojen kuluessa käynyt. Valkoposkihanhetkin joutuivat siirtämään muuttoreittinsä Suomen puolelle, kun itänaapurista loppuivat laskeutumispaikat ja ruokamaat.

Ihmismieli käyttäytyy omalla tavallaan, kun puhutaan rahasta. Otetaanpa esimerkki: Kun olen kertonut vaihtavani auton uuteen Kemera-rahoilla, kukaan ei ole kyseenalaistanut, olenko saanut sellaiset summat, mutta kun olen kertonut kuluttaneeni 500 litraa bensaa vuodessa raivaustöissä, palstalla kokoontui suorastaan epäilijöiden kuoro!

Niin..  yhdeksän litran hetaaria kohden käytetyllä bensamäärällä päästään reilusti yli 50 ha:n vuosittaiseen raivausmäärään ,kun kokonaiskulutus on 500 litraa. Tämä vielä useana vuotena peräkkäin. Minä en kyseenalaista noita määriä ,vaan sitä ,että hoitorästejä on taatusti ollut kulutuksesta päätellen ja sekin ,että giljotiiniakin on tarvittu, tukee vahvasti sitä käsitystä.

Kun olen seuraillut esim. Finsilvan mallia toimia, ei saada bensaa kulumaan millään Visan käyttämää määrää hehtaarilla ja giljotiini on tuntematon käsite metsien käsittelyssä. Puut saadaan kasvamaan paremmin ilman tukiaisia ja vähemmällä työllä verrattuna Visan tapaukseen.

Mitä hyötyä on kyttäillä tukia , joiden ehtojen toteutuminen johtaa kasvavaan työmäärään ja hitaampaan puuston kehittymiseen. Pienpuun korjuuseen tarjolla oleva tuki johtaa valitettavasti edellä mainittuun tilanteeseen. Toki tuki tulee käyttää ,jos edellytykset täyttyvät ,mutta ei kannata samalla kovin paljon kehuskella metsänhoidon laadulla.