Keskustelut Metsänhoito Metka-tuki

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 536)
  • Jovain

    Pessimisti ei tietenkään pety, mutta on tässä jotain hyvääkin. Pienaukot ja vastaavat alle 0.5 ha alat liitetään kannustinjärjestelmään eli tuettavien piiriin. Saavat kelpoisuuehtonsa, jota tähän asti kemeran ulkopuoleisena ei ole ollut. Lisää tietenkin valvontaa merkittävästi, miten sitten toteutetaankin, ei taida olla se oleellinen asia.

    Makarov

    Onhan sitä itselläkin jonku verran pieniä kuvioita vaikka kuvioista yrittääkin tehdä järkevän kokoisia. Sitten on myös metsään.fi:ssä aika paljon sitä on joku käytännössä yhtenäinen 10ha kuvio niin se on palasteltu moneen kuvioon ja saattaa olla juuri niitä 0.4 ha kuvioita olla joukossa. Laittanut joskus sinne palautettakin. Tuo on kans hyvä että ei tarvi sitä hakemusta tehdä etukäteen vaan sitten kun on tehnyt niin voi alueita tehdä rauhassa ja ilmoittaa sitten kun on tehnyt.

    Metsuri motokuski

    Kyllähän tuo metkatuki on askel taas parempaan.  Tuo vähentää kyllä byrokratiaa taimikonhoitojen osalta. Hyvää on myös se että soiden ojituksia ei tueta. Onhan noita vesistöjä liattu ihan tarpeeksi.

    Tolopainen

    Sehän on katastrofi, jos noiden vanhojen ojitusalueiden kunnossapitoon ei enää saada Kemera avustusta. Ei ojitetut alueet enää mitään suota ole, kun niillä kasvaa puustoa. Seuraavan keskustaenemistöisen hallituksen on laitettava tuokin asia kuntoon.

    suorittava porras

    Ojituksia syytetään vesistöjen pilaantumisesta, mutta keskustellaan vähemmän siitä ,mikä merkitys järvien rehevöitymiseen on karikkeen lisääntymisestä. Jos puumäärä tuplautuu ,käy karikkeellekin samoin. Järvien rannatkin kasvavat pääosin lehtipuita ,joiden pudonneista lehdistä kertyy paksu kerros humusta rantaviivan tuntumaan ihan ilman ojituksiakin ja ojat luonnollisesti kuljettavat samaa irrallista runsasravinteista moskaa alempiin vesistöihin. Hoitamattomat ojanvarsitiheiköt saattavat olla jopa pahempia ravinnelähteitä karuihin soihin ja turpeeseen verrattuna. Uutta kariketta kertyy niistä ojiin vuosittain tulvien huuhdottavaksi.

    Visakallo

    Suorittava on varmasti oikeilla jäljillä. Vanhojen ilmakuvien perusteella järvien ja jokien rannat olivat ennen lähes puuttomia, mutta nyt ne samat rannat ovat monesti ympäristönsä kaikkein puustoisimmat alueet. Muutos on ollut suorastaan hätkähdyttävä. Tässä asiassa voitaisiin rannat hyvinkin ennallistaa takaisin 50-luvulle.

    Rukopiikki

    Tunturikoivikoista ropisee isot määrät lehtiä niitä halkoviin puroihin, jokiin ja lampeihin ja järviin. Vesi on silti kuin kristallia.

    Metsuri motokuski

    On se vaan tyhmää kiistää tosiasioita. Kyllä nuo pienemmät järvet ovat ihan täynnä mutapaskaa jota purot tuovat ojitusalueilta. Vastahan oli tutkimus että ojia pitkin valuu humusta vaikka ojituksista on vuosia. Kaiken maailman selkeytysaltaat ovat huijausta. Ei niitä kukaan käy puhdistamassa ja kun ne ovat täysiä ne eivät pysäytä mitään päästöjä.

    Visakallo

    Mistähän se muta mahtaa tulla niihin metsälampiin, joihin ei ole koskaan laskenut yhtään ojaa? Ahvenetkin ovat niissä hyvin tummanpuhuvia.

    Visakallo

    Mihin joutuvat kaikki ne lehdet ja neulaset, jotka karisevat rantapuista veteen? Se on melkoinen määrä vuosittain.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 536)