Keskustelut Metsänhoito Metka-tuki

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 536)
  • Jovain

    Perinteisesti luontaisen metsänhoidon (jk) nuoret metsät ja taimistot eivät ole kuuluneet tuen piiriin. Nyt Metkassa ovat tulossa, on merkittävä uudistus. Pienaukot ja muut vastaavat taimistot ilman pinta-ala rajoitusta (könttänä > 1 ha). Aktivoi kummasti metsänhoitoa, toivottavasti tarkoittaa samaa myös nuorien metsien hoidon osalta.

    Visakallo

    Ajatuksena ihan kaunis, mutta mitenköhän se mahtaa toimia käytännössä? Pienaukot eivät tunnetusti kovin montaa kasvatuskelpoista tainta tuota, pitkän heinän seuraksi pihlaja on niiden yleisin puulaji. Pienaukosta saa uuden metsän syntymään vain, jos se on ennen hakkuuta kauttaaltaan taimettunut, eikä homma tahdo silloinkaan aina onnistua. Toki jos Metka-kohteiden kontrolli poistetaan kokonaan, niin kyllähän tekoäly maksatuspäätöksiä osaa tehdä…

    Tolopainen

    Jos 80 työntekijää vähennetään, vielä lähes 500 jää. Jos jokainen heistä tarkistisi 5ha taimikoita päivässä yhteensä ala olisi 2000 ha. Josaa tarkastuksiin käytettäisiin 100 päivää vuodessa voitaisiin tarkastaa 200000 ha. Vielä jäisi 80 työpäivää muihin töihin. Kun nykyisin saa tarkkoja ilmakuvia, maastossa ei tarvitse käydä kuin epäilyttävissä kohteissa. Kemera tuki on kokonaisuutena niin pieni, että valvontaorganisaation kulut on tuplasti enemmän kuin maksettava tuki. Rahaa jää käyttämättä joka vuosi.

    Visakallosta on tullut pessimisti, josta aiemmin syytti muita. Lisäksi sekoittanut joidenkin käsitykset energiapuun hinnoista ilmakaupoillaan.

    Visakallo

    Niin kuin Tolopainen hyvin tietää, pessimisti ei pety. Ai niin, muistinko kertoa, että tein taas uudet ilmakaupat Baltian viikon aikana.

    Jovain

    Pitäisi Visan tietää, jos jk taimistoja nuorta metsää otetaan tuen piiriin, niiltä vaaditaan myös kriteerit. On sekin metsänhoidon kannalta eduksi, jos vaaditaan kelpoisuusehdot. Tähän asti ei ole vaadittu ja jk metsille ei myöskään ole maksettu tukea. (Korj. 29/9 klo 20:56)

    ChesterC

    <p>MK;ssa on metsäneuvojia, jotka tekevät perusduunia kemerahankkeiden ja tarkastusten parissa n. 180 henkilöä. Sitä läskiä on organisaatiossa kertynyt aika paljon muualle. Strategia on ollut panostaa voimakkaasti tietojärjestelmiin ja automatiikkaan. Tämä on myös syönyt mukavasti rahoja. Systeemit toimivat sitten miten toimivat. Visakallo on oikeassa siinä, että kyllä ”tekoäly” päätöksiä tekee, kun osaa syöttää vaan oikeat luvut. Todellisuus voi sitten metsässä olla jotain aivan muuta.</p>

    A.Jalkanen

    Onhan metsaan.fi-järjestelmä varmaan aivan järkevä panostus yhteiskunnalta. Miten muuten yksityisten metsätieto pysyisi joten kuten ajan tasalla, kun metsäsuunnitelmat ovat tulleet liian kalliiksi.

    Nostokoukku

    Muutosneuvottelut koskevat epäilemättä näitä perusduunia tekevää porukkaa. Varsinaiseen ”läskiin” eli ”johtaja” nimikkeellä olevia tuskin on lähdössä. Eli homma menee entistä teoreettisemmaksi, metsään lähteviä on entistä vähemmän. Tietojärjestelmiin ja automatiikkaan löytyy helposti kymmeniä miljoonia, mutta muutaman metsässä perustyötä tekevän palkkakuluihin on vaarassa kaatua koko systeemi. Ensiharvennuskontrollien yhteydessä paljastui, että satelliitit eivät tunnistaneet ollenkaan lehtipuita. Metka-kohteilla taitaa olla pääasiassa hoidon tarvetta juuri lehtipuiden takia. Miten käy kun metsään.fi tiedon satelliittikuvat yhdistetään tekoälyn kanssa ratkaisemaa tuen tarve. Metsänomistajalle lätkäistään eteen tulos jonka mukaan taimikkosi ei ole tukikelpoinen koska siellä ei ole lehtipuita ollenkaan.

    A.Jalkanen

    Metka-tukikelpoisuuden toteaminen tarvittaessa maastossa on nopea toimenpide. Apuna voi käyttää lennokkia ja valokuvia.

    Nostokoukku

    Lennokkia parempi vaihtoehto olisi kumikengät ja sopivan mittainen onkivapa. Kunnollisen lennonkin hinnalla niitä saa jo melkoisen kasan. En ole tosin vuosiin tutkinut Meton työehtosopimusta. Kieltääkö se toimistolta ja tieltä poistumisen, luultavasti.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 536)