Keskustelut Metsänomistus Menettääkö Metsänhoitoyhdistykset markkina-aseman

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)
  • Menettääkö Metsänhoitoyhdistykset markkina-aseman

    Meillä täällä Koillismaalla on joka kunnassa oma metsänhoitoyhdistys. Osassa on jopa päätoiminen toiminnanjohtaja, joka ei kenttätyöhön osallistu. Ilmeisesti johtamistehtävät ja hallintotehtävät vievät toiminnanjohtajan ajan niin tarkasti. Metsänhoitoyhdistyksissä on pääsääntöisesti lisäksi päätoimiset toimistonhoitajat.

    Metsänhoitoyhdistysten henkilöstöt vaihtelevat 3-10 henkilön välillä.
    Metsänhoitoyhdistysten toiminnan tehokkuus herättää monesti meissä metsänomistajissa kysymyksiä. Metsänhoitoyhdistyksien ylintä valtaa nykyisin käyttää suljettu valtuusto. MHY valtuustoihin ei meinata saada ihmisiä, metsänomistajat eivät ole enää kiinnostuneita toiminnasta.

    Pakollisen metsänhoitomaksun osuus MHY n nettotuloista on jopa puolet. Me metsänomistajat rahoitamme toiminnan.

    On herännyt ajatuksia, pitäisikö MHY iden tehostaa toimintaa ja miten? MMM on antanut ymmärtää, että laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttuu. Pakollista metsänhoitomaksua ei olisikaan 2015 alkaen, edellyttäen että MHY laki kumotaan tai muutetaan.

    Täällä Koillismaalla ei ole merkkejä muutoksesta vapaehtoisuuden suuntaan. Olen parin yhdistyksen valtuuston jäseniä jututtanut ja saanut sen kuvan, ettei ole mitään ennakoivaa huolta tulevasta pärjäämisestä metsäpalvelumarkkinoilla ole.

    Onko muualla MHY t ruvenneet muuttamaan toimintaansa vapaehtoisen metsänhoitomaksun aikaa huomioiden jo ennakolta normaalin kilpailun ja tulorahoituksen yhdistyksen metsäpalvelullisten toimintaedellytysten turvaamiseksi?

    Väkisin herää kysymys, onko MHY illä ollenkaan edellytyksiä toimia vapailla metsäpalvelumarkkinoilla pitkäkestoisesti!? Pitäisikö MHY lopettaa ja perustaa tilalle metsänomistajien yrityksiä?

    Tämä voi joissakin herättää negatiivisiä ja jopa vääränlaisiakin tunteita 🙂

    Meidän metsänomistajien ei kuitenkaan kannattaisi menettää metsäpalvelumarkkinoilla perinteistä helposti pidettävää suurinta markkinaosuutta omaa pöljyyttään.

  • Metsäkupsa

    Onko Santulla tarkempaa tietoa,mitkä syyt johtivat toiminnanjohtajan vaihtamiseen?.Kokemuksesta tiedän,että kynnys melkoisen korkea tehdä vaihdos ,syyt yleensä painavia.

    Santtu

    Olikohan se vuonna 2007, kun Kuusamon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajan Anne Polojärven kanssa hallituksen puheenjohtajalla Kyösti Aikkilalla tuli melkoisia vaikeuksia. Tapahtumat kääntyivät aivan päälaelleen, ja puheenjohtaja erosi. Ilmeisesti hallitus oli kokonaisuudessaan silloin hyvin heikko ottamaan vastuuta ja tekemään työnantajalle kuuluvia työnjohdollisia siirtoja nykyhallitukseen verrattuna. MHY Kuusamon kehittyminen vapaehtoisuuden tulevaan aikaan vaikeutui entisestään.

    Nyt lie aika paljon kypsempi tehdä strateginen muutos MHY Kuusamonkin kentässä. Toivottavasti toiminnanjohtajan vapauttaminen saa Kuusamon MHY n kehittymään vapaita metsäpalvelumarkkinoita ajatellen, että MHY stä saadaan toimivampi omistajia metsänomistajia kohtaan ja metsäpalvelut yleensä kehittyvät pärjätäkseen markkinoilla.

    Nämä viisi viimeistä vuotta on vienyt kehittämisessä aikaa hukkaan. Metsänhoitoyhdistyksen suuntautumisessa positiivisesti vapaehtoisuuden aikaan ei ole julkisuudessa ollut merkkejä eikä siitä kokemuksia ole. Metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja vaihtui tämän vuoden alusta ja se taisi olla merkittävin asia muutos tarpeen huomaamiseen, josta seurauksena tämä toiminnanjohtajan vapauttaminen tehtävästään.

    Valtakunnan tasolla toivon, että MHY t ei pelautuisi MTK kanssa metsänomistajien pakkovallan jatkamisella metsänomistajia vastaan. Vaikeudet vaan lisääntyisi ja metsänomistajien asennoituminen metsänhoitoyhdistyksiin muuttuisi kriittisemmiksi.
    MHY lain kumoaminen tänä vuonna eduskunnassa on merkittävän tärkeää metsänhoitoyhdistysten toimintaedellytysten säilyttämiseksi.

    Jos eduskunta päätyy säilyttämään lain, se tarkoittaa, että MTK haluaa hallita metsänomistajia. MHY lain säilyttäminen tarkoittaa, että MHY lle jätetään tehtävä tuoda puuta markkinoille vastoin metsänomistajien etua välittämättä puun hintatasosta.

    A.Jalkanen

    Entäpä jos metsänomistajat hylkäävät mhy:n, ja mhy poistuu markkinoilta, kukas sitten huolehtii puun hintatasosta? Nouseeko hinta vai laskeeko?

    Metsäkupsa

    Puun hinnan todellisuudessa on tähänkin asti markkinavoimat määränneet.Puukaupan kilpailutus muutaman euron lisän tuo,mutta Mhy tai edunvalvojat eivät oleelisesti pysty hintaan pitemmän päälle vaikuttamaan,mutta esim.M-G jo paljon enemmän jos haluaa.Kolme suurta metsäyhtiötä ovat käytännössä ne,joilla vaikutus suurin kantohintoihin.

    Pähkäilijä

    Milloin viimeeksi puun reaalihinta on noussut jos se on pudonnut 1/8 osaan 40 vuodessa?

    Yksi hintapiikki on tällä vuosituhannella ollut ja sen jälkeen tultiin vielä reippaammin alas kun koneet oli seis useamman kuukauden.

    Santtu

    ”Entäpä jos metsänomistajat hylkäävät mhy:n”
    Lähettäjä: A.Jalkanen

    Mikä saa Annelin huolestumaan, että metsänomistajat hylkäisi oman metsänhoitoyhdistyksen?

    Metsänhoitoyhdistyksillä on niin hyvä markkina-asema metsäpalveluissa, että jos sen laajemmalti menettää, on jotakin tehty markkinatalouden lakien vastaisesti juuri MHY liikkeessä itsessään tai uskomalla MTK järjestöä metsänomistajien etujen vastaisesti.

    Se, jos MHY lähtee MTK kelkkaan MTK kaavailemalla ja lobbaamalla tavalla, vaarantaa koko MHY liikkeen. MTK on ministeri Jari Koskiselle jo ihan tarpeeksi työryhmissä syöttänyt omaa etuaan saada metsänomistajat jäsenikseen käytännössä automaattisesti. Tämänhän MTK on itse tuonut julki viimeisten kuukausien aikana.

    Jos edellinen toteutuu, MHY laki jää voimaan metsänomistajien etujen vastaisesti.

    Mielestäni MTK on se pahin uhka, mikä voi saada metsäpalveluyritys MHY sellaiseen asemaan, että metsänomistajien luottamus MHY järjestöön horjuu laajemmin.

    Kuusamonkin kohdalla on tullut tilanteita julki, että palkkajohtaja itsekseen on pelautunut MHY hallituksen asioissa pahasti ihan muut mielessä. MTK lonkerot on pystyttävä avoimesti metsänomistajien käsittelemään, että edes jonkinmoiset edellytykset MTK kentästä saadaan.

    Heikot palkkajohtajat ja heikot MTK taustaiset MHY hallituksen jäsenet on herkästi MTKn kohteena. MTK kulttuuri on vain sellainen, että ei haluta metsänomistajien kanssa asioista neuvotella, kun on kovemmat halut kaapata MHY automaattisesti. MTK perinteisesti käyttää bulvaaneja.

    Sitä mikä oli edellä mainituilla asioilla vaikutus Kuusamon MHY toiminnanjohtajan vapauttamiseen toiminnanjohtajan tehtävistä, voisi joku valaista.

    Taitaisi kysymykset olla paremminkin MTK vastattavia?

    Puun takaa

    Nämä Kuusamon mhy:tä käsittelevät jutut olivat aikoinaan Joukamo Kortesalmen kestoaihe täällä palstalla. Ne ovat olleet nyt pari vuotta poissa, mutta nimimerkki Santtu aloitti ne uudestaan. Onko kysymyksessä Joukamo uudella nimellä, vaiko joku hänen bulvaaninsa? Kirjoitustyyli viittaa aika vahvasti Joukamoon.

    Metsäkupsa

    Kuka lienee nimimerkki Santun takana,on tuonut raikkaita asiallisia näkemyksiä palstalle.Myös asiatietoisuus ja kokonaisalyysit asiallisia.Tälläistä kiihkotonta pohdiskelua tarvitaan suuren muutoksen lähestyessä.

    jees h-valta

    Annelin huoli vain on jo arkipäivää. Kyllä metsäpalveluista on leijonanosa jo mhy:lle menetettyä kultaista historiaa.

    A.Jalkanen

    Huolestuin, en mhy:n asemasta, vaan Santun lauseista tyyliin: ”MHY lain säilyttäminen tarkoittaa, että MHY lle jätetään tehtävä tuoda puuta markkinoille vastoin metsänomistajien etua välittämättä puun hintatasosta.” Tuollainen väite vaatisi perusteluja. Olisikohan tehtävänä ollut ennemminkin ”tuoda puuta markkinoille metsänomistajan edun mukaisesti?”

    Entä jos mhy:tä ei olisi ollut – oltaisiinko oltu kolmen suuren hinnoittelun armoilla, kuten täällä arveltiin nyt oltavan. Mhy:llä on kuitenkin ollut paras tietous paikallisista ostajista, ja se on tuonut leimikoita isomman porukan kilpailun kohteeksi. Puumarkkinat.fi palvelu tekee sikäli palveluksen, että se tekee markkinoista läpinäkyvämmät, kun tieto puueristä on kenen tahansa saatavissa helposti ja nopeasti.

    En ymmärrä miksi MTK on noin suuri peikko Santulle. Toivottavasti edes osa metsänomistajista ajattelee toisin. Eivät edunvalvonta-asiat ennenkään (kun MTK kytkös oli tosiasiassa olemassa) niin huonosti ole olleet. Terävöittämisen tarvetta varmaan on, mutta jos kytkentä on tulevaisuudessa suorempi, on vaikuttaminenkin helpompaa.

    Oleellista ei ole siis mielestäni se onko mhy-lakia vai ei, vaan millainen siitä tulee, ja millaiseksi metsänomistajat haluavat yhdistyksensä kehittää.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)