Keskustelut Harrastukset Menetetty mesimarja?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 77)
  • Menetetty mesimarja?

    Metsänhoito-osiossa ketjussa ”Avohakkuu sopii hyvin Pohjolan ilmastoon” on muutama mesimarjaa koskeva kommentti. Parasta lienee yrittää kerätä palstalaisten mesimarjatietous oman otsikkonsa alle.

    Kiinnostuin viime kesänä luonnonvaraisesti kasvavan mesimarjamme (Rubus arcticus) tilanteesta, kun havaitsin eräällä avohakatulla alueella runsaasti ”maamuuraimen” viehättävän punaisia kukkia. Siispä kysyin yllä mainitussa avohakkuuta käsittelevässä ketjussa palstalaisten viimeaikaisia kokemuksia ja havaintoja mesimarjasta. Siinä yhteydessä ainoastaan nimimerkki ’vänkäri’ kertoi saunarantansa esiintymästä. Epäselväksi jäi kuitenkin silloin (heinäkuu), millainen oli marjojen muodostus hänen kasvustossaan.

    Olen kiitollinen kaikille, jotka tahtovat jakaa kokemuksensa ja tietonsa mesimarjasta. Erityisesti kasvupaikan luonne kiinnostaa, samoin marjojen esiintyminen. Vanhat muisteluksetkin asian tiimoilta ovat kovasti tervetulleita.

  • Koiramies

    Kotipaikkaan tuolla Savon puolessa kuului muutama pieni suoniittysarka. Niistä testiin vielä 60-luvulla viimeisiä kertoja hevospelillä heinään. Olin liian kevyt polkemaan heinähäkissä heiniä ja liian pieni heittämään heiniä häkkiin, joten pääsin ”hevosmieheksi” siirtämään hevosta aina tarpeen mukaan. Tuon vastuullisen tehtävän lomassa kerkesin tutkimaan noita sarkaojien pientareita ja siellä niitä mesimarjoja kasvoi. Kasvupaikasta jäi mieleen, että aurinko pääsi suoraan porottamaan ojan penkkaa vasten. Aikanaan ne sitten hävisivät kun sarat jäivät oman ”onnessa nojaan”. Kävin niitä vielä 80-luvulla viimeisen kerran etsimässä ja eipä noista umpeen kasvaneilta saroilta enää löytynyt kuin muuta lehti. Marjoista ei ollut tietoakaan.
    Joskus se vaan tämmöinenkin asia jää mieleen 🙂

    Aukusti

    Ensimmäinen muistikuva mesimarjasta on minulla ajalta juuri ennen sotaa. Olin niin pieni, ettei minusta ollut mukaan pellolle. Istuin siellä vaarini tekemän tuohikattoisen hirsiladon kynnyspuulla katsellen heinäntekoa ilman koneita. Äitini toi välillä kädessään minulle mesimarjoja, joita en muista aikaisemmin maistaneeni. Tosi makeita ne olivatkin ja siksi jäivät mieleeni.

    hemputtaja

    ### Lakka, Rubus chamaemorus ja mesimarja, Rubus arcticus ovat samaa sukua. Hemputtajakin armottomana lakanhaalijana tietää, että lakkoja ei aina tule, vaikka kukkia olisi miten viisiin ja säät suosisivat pölytystoimia. Lakka on kaksikotinen kasvi eli emit ja heteet ovat ERI kukissa. Marjat kehittyvät emikukkiin. Lakka on siis kaksikotinen eli yksineuvoinen.

    Mesimarjalla on ymmärtääkseni kylläkin kaksineuvoiset kukat eli periaatteessa kaikkiin kukkiin voisi tulla marja, jos löytyisi toisen yksilön siitepölyä hedelmöitykseen. Siis se itsepölytys oli se ongelma.

    Täytynee ottaa keväällä lapio matkaan ja siirrellä mesimarjan maavarsikkoa ja rönsyjä eri paikoista oletetuille otollisille kasvupaikoille ja jäädä sitten odottamaan vesi kielellä ristipölytyksen tuloksia. On se sen vaivan arvoista.
    Lähetetty: 17 h, 14 min sitten
    Lähettäjä: kisi ###

    En ole armoton lakan metsästäjä. Kivinen rähmämarja, jota saa poimia yksitellen. Vähemmästäkin selkä katkee.

    Taisin sotkea noita termejä ”kaksi- tai yksikotinen” sekä yksi- tai kaksineuvoinen”.

    Mesimarjassa on siis isi- ja äitivermeet samassa kukassa ja valokilla isi- ja äitikukat ovat erikseen ja joskus – penteleet – ihan eri soilla.

    kisi

    hemputtajalle:

    Näitten kotisuus ja neuvoisuushommien kanssa on oltava tarkkana. Mutta onhan se vähän outoa, että on kahdet vermeet..? Vähemmästäkin menee sekaisin.

    Muistan sitten väärin, kun oli sellainen muistikuva, että hemputtaja olisi kerskunut jopa viime kesänä keränneensä sankkotolkulla lakkoja. Sanotaanko muuten lakkaa eli suomuurainta jossain päin ”valokiksi”? Never heard.

    kisi

    Kiitokset hemputtajalle valokista.
    valokki-nettikasvio onkin näppärä pikkuvekotin (never heard before either!).

    hemputtaja

    ### Näitten kotisuus ja neuvoisuushommien kanssa on oltava tarkkana. Mutta onhan se vähän outoa, että on kahdet vermeet..? Vähemmästäkin menee sekaisin.

    Muistan sitten väärin, kun oli sellainen muistikuva, että hemputtaja olisi kerskunut jopa viime kesänä keränneensä sankkotolkulla lakkoja. Sanotaanko muuten lakkaa eli suomuurainta jossain päin ”valokiksi”? Never heard.
    Lähetetty: 42 min sitten
    Lähettäjä: kisi ###

    Tarkkana on oltava juu, näiden sukupuolielinten eli kukkien kanssa. Taitaa kuitenkin olla enempi yleistä, ellei peräti yleisintä, että kasvien sukupuolielimissä on molemmat vehkeet.

    Itsellä on vain yhdet.

    En ole tosiaan kehunut valokkisaaliilla. Viime kesänä monta ämpärillistä jäi keräämättä, kuten muinakin kesinä.

    Sen taisin kerran mainita, että en viitsi ojia aukaista kun pieni valokkiläntti taas häviäisi ja hiukan vielä ojat toimii.

    Anton Chigurh

    Sekä valokki että pihlaja kuuluvat ruusukasveihin (Rosaceae), joiden lisäksi, niin ihmeelliseltä kuin se ehkä tuntuukin, myös ojakellukka.

    Leevi Sytky

    Rentun ruusu assosioituu mainiosti ojakellukkaan.

    kisi

    hemputtajalle:

    Vai niin olet maininnut ojista? Siitä on sitten ilmeisesti minun vilkas mielikuvitus kehittänyt vision kukkurapäisten hillakantamusten kanssa kompastelevasta hemputtajasta…

    Ihan hyvä, jos tosiaan suhtaudut joihinkin ojiin tuolla lempeydellä. Luulisi, että mesimarjakaan ei siitä ainakaan suuremmin pahastu. Myös hurmaava Geum rivale, joka ei enää kuulu Rubusten sukuun, mutta on kuitenkin samaa Rosaceae-heimoa, viihtyy sekin pienten ojien varsilla, mutta ei se mitään kanavia kaipaa.

    Aukusti

    Kun täällä pohjoisessa Napapiirin tntumassa ja pohjoisempanakin suomuurainta sanotaan yleisesti hillaksi, kun taasen Etelä-Pohjanmaalla anoppini puhui aina valokista.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 77)