Keskustelut Harrastukset Menetetty helmisimpukka

Esillä 5 vastausta, 11 - 15 (kaikkiaan 15)
  • Menetetty helmisimpukka

    Tuolla ketjussa ”Menetetty mesimarja” tuli esille kytöpolton tuhkan vaikutus lohikaloihin.

    Jokihelmisimpukka eli ”raakku” on hyvin harvinainen nykyisin.Sen lisääntymnen on lohikalojen varassa. Sitä en tiedä onko rakkuja olllut pohjanmaan joissa entisaikaan.

    Meilläpäin on ollut, ja ehkäpä on vieläkin, raakkuja pienissä joissa ja puroissa.

    Tuhkan sanotaan vaikuttavan raakun sisällä kehittyvään helmeen punertavan värisävyn.Tällaisia hyvin arvokkaita helmiä sai paikoista missä suuri metsäpalo oli riehunut puron välittömässä läheisyydessä.

  • Aukusti

    Yksi Suomen parhaista jokihelmisimpukan esiintymispaikoista, pienehkö kivinen joki suvantopaikkoineen tuhoutui erään sähköyhtiön toimesta. Yhtiö ohjasi suurimmaksi osaksi joen vedet kaivamallaan kanavalla toisen vesistön voimalaitokseen.

    Sen toisenkin vesistön joki oli hyvä simpukoille ennen voimalaitoksen rakentamista. Siellä joki ohjattiinn eri kanavalla voimalaan, vanhan uoman jäädessä kuivilleen.

    Aukusti

    Ketjuss tuolla aikaisemmin kerrottiin mm järvisimpukoiden liikkumisnopeudesta. Erään kesäpaikkamme voimalaitosaltaalta löytyi järvisimpukan yksilöitä runsaasti.

    Se olikin yllätys sillä padotuksen vuoksi entiseen rantaan oli arviolta parisataa metriä. Kun vesi ei ollutkaan niin kirkasta kuin ennenvahaan, olivat simpukat piilossa. Lapset niitä sukeltaessaan huomasivat ja toivat rantaan. Siinäpä olikin hyvä tilaisuus kerrata simpukan elämänvaiheita.

    Sovittiin, että niitä ei oteta hengiltä, vaan laitetaan takaisin veteen. Lapset olivatkin laittaneet ne kulkuasentoon riviin , menosuunta rannalta poispäin Katsoivat kuulemma kenen simpukat olivat ehtineet pisimmälle. Seuraavaan aamuun mennessä ne olivat kulkeneett jo muutaman kymmenen senttiä. Kun viikon kuluttua tulimme, ne olivat jo kadonneet. Vain jäljet matalan osan pohjassa olivat näkyvillä..

    Vesistössä on hyvin lohikaloja, joten simpukan tulevaisuus näyttä turvatulta, kun biisamikanta on romahtanut minkkien ”ansiosta”.

    Pinsiön vaari

    Olimme viikko sitten kyläretkeilyllä Pinsiössä Nokia-Seuran toimesta. Pari bussillista ihmisiä monilta elämän aloilta. Kävimme taiteilia Osmo Rauhalan maatilalla. Tila on pitkältä matkaa raakkujoki Matalusjoen rantaa. Monen mielenkiintoisen asian ohella näimme Osmon omistamat vanhat (tyhjät) raakun kuoret. Ja hän kertoi myös ilouutisen. Yliopiston sukeltajat oli löytänyt nuoria jokihelmisimpukoita tästä kylämme joesta! Kaikesta huolimatta simpukka on säilynyt lisääntymiskykyisenä. Kyläläiset on pitänyt jokensa kunnossa monellakin tapaa. Kun vielä tamperelaiset oppisivat ottamaan vetensä puhdistuneesta Näsijärvestä saisi tämä mantereisen Euroopan eteläisin jokihelmisimpukka populaatio kasvaa 1940 luvun mittoihin.

    Päijänteen tyttö

    Huomasin juuri tämän simpukkakeskustelun. Siispä pieni täsmennys Aukustin helmikuiseen järvisimpukkakertomukseen. Kolme järvisimpukkalajiamme eivät onneksi ole raakun lailla riippuvaisia pelkästään lohikaloista lisääntymiskierrossaan. Muutkin kalat kelpaavat niiden glokidiotoukille.

    Aukusti

    Kiitokset ”Päijänteen tytölle” täsmennyksestä. On hyvä, että ”lisääntymiskaloiksi” kelpaavat muutkin kuin lohikalat.

    Tällöin järvisimpukoiden säilyminen on varmaa kun vesikään ei tule loppumaan. Saastuttajana ylävirran puolella on kylläkin kalankasvatusyritys. Lieneekö sen vaikutus kuinka vahingollinen simpukoille?

Esillä 5 vastausta, 11 - 15 (kaikkiaan 15)