Keskustelut Metsänomistus Melkoinen tarina

  • Tämä aihe sisältää 237 vastausta, 38 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 237)
  • mehtäukko

    Kuparipannut ovat niitä kotitalouden juttuja, mutta hyvä esimerkki ihmisten höyrypäisyydestä ropposten perään,- hinnalla millä hyvänsä.

    Jätkä

    ”Liian edistyksellinen” tekniikka autoissakin on osoittautunut haasteelliseksi käyttjän – ja myös huollon osalta. Käyttöautossa koeteltu tekniikka on varmempaa ja osoittanut myös miljoonien ajokilometrien perusteella tasonsa.

    Vielä nykyäänkin – vaikka tieto – taito on hyvin korkealla ja tietokoneet simuloivat perusrakenteista lähtien tekniikan toimivuuden, on uutuuksissa ”lapsentauteja”, jotka voivat johtua pitkälti myös lukuisten alihankkijoiden töppäilystä. Vaikka vieläkin uusissakin autoissa vikavalot saattavat toisinaan syttyä, on kehitystä sillä alueella tapahtunut hyvinkin paljon.

    Tuo ”Vanhentunut” tekniikka on ollut tapetilla esim Volkkarin / Skodan tekniikan osalla. Volkkarilla kai ne moottorit ja vaihdelaatikot kehitelläänn ja ensin otetaan käyttöön – Skodaan asennetaan vanhempaa, jo toimivuutensa varmistanutta tekniikkaa. Niinpä Volkkari ja Audi ovat rypeneet ongelmiensa kanssa Skodan porskuttaessa Vanhentuneilla moottoreilla ja voimansiirrolla. Sivuhuomautuksena: VAG-konsernilla on käytettävissään kymmeniä – jopa satoja erilaisia moottoreita, joista voivat valita hyvän ja edistyksellisen väliltä.

    Jovain

    Vaikea näyttää olevan sisäistää vuosikymmeniä jatkuneen toimintakulttuurin purkaminen. Siirtyminen maksatuksesta tulouttamiseen. Toisaalta sitä ei pidä ihmetellä, onhan puukaupan ja korjuun monopoli (90%) hallinnassaan ollut sitä luokkaa ja kun juurikaan muuta ei ole ollut.

    On se mahdollista siirtyminen ja puunostaja sen mahdollistaa, käydä muutakin kauppaa ei vaan pystykauppaa. Voi hyödyntää verottajan vähennyspolitiikan, tukipolitiikka (kemerat) mukaan lukien jne. (tuskin tässä kaikki on).

    Ja sitten ihmetellään ja kun ei ole sen kumemmasta asiasta kysymys kuin maksatuksesta ja siirtymisestä tuloutukseen. Samoista rahoista on kysymys ja tavasta hoitaa metsäasiat omista lähtökohdistaan.

    mehtäukko

    ”Vaikea näyttää olevan sisäistää…” Vaikeaa ja uskomatonta lotrausta!

    On tainnu Joovainin salkkumatkailu vuorineuvosten pakeille tuottaneen märän rätin naamalle?! Rimpuilu ”toimintakulttuurin purkamisessa” ei vain noilla eväillä kuin….!  🙂

    Planter

    Tuolla linkittämässäni yhteismetsäluettelossa kiinnitti huomiota yhteismetsä ”Tuohi”. Se on jonkun vuoden kerännyt osakkaita ”sijoittajia” liittymään yhteismetsäänsä, johtoajatuksena ”Tuottoa ilman avohakkuuta”

    Uteliaisuuttani keräsin yhteismetsän palaset yhteen ja sain taulukosta yhteispinta-alaksi 437,8 ha. Ei mitään kovaa imua ??

     

    Planter
    MaalaisSeppo

    7-päinen toimituskauppalohikäärme nostaa tässäkin ketjussa päätään. Jättäkää rauhaan, niin lopahtaa.

    mehtäukko

    Planterin linkissä on taaskin perin arveluttavia hokemia. Esim. että istutukseen ja taimikonhoitoon laitetaan suuri summia. Luonnollinen jatkumo metsän viljelyssä,eikä laiteta, kun asiat tehdään oikein.

    Puuki

    Omatoimisuus metsähoidossakin on tietysti mukavaa.  Kun ukko myöhästyi junasta, niin tokaisi eukolleen, että oma se pitäisi olla tuokin.   Vähän samanlainen voi olla tilanne koneketjun hankinnassa, kun ei saa korjuuta haluamanaan aikana eikä ehkä aina haluamallaan tavalla tehtyä.   Silloin voi jollekin kustannustekijät tulla vasta toisarvoisena mukaan kuvaan.

    Jatkuva kasvatus yleensä, Tuohen ym. esitykset kaipaisi jonkin verran lisää realismia.  Monesti kannattavuus ei ole niin hyvä kuin annetaan ymmärtää, jos tarkemmin lasketaan.   Maisema- ym. luontoarvot voi olla parempia kuin avohakkuun teossa.  Ainakin hetken aikaa. Liika kuusettuminen ja luonnontuhot voi johtaa niiden maisema-arvojen kehittymisenkin pitkityksessä huonompaan suuntaan.   Hiilitaseen kannalta jk:sta annetaan myös liian optimistinen kuva  verrattuna uuden tasaikäisen metsän kasvatukseen. Se on melko helppo laskea.

    mehtäukko

    Omatoimisuus nimenomaan.Pähkäily vaihto-ehdoista, sottailu ja lopulta päättäminen. Toisinaan enempi usein itsestään selvyyksinä.

    Tuossa linkissä on kolme kuvaa rinnan, vasemmalla avo jossa isot kivet etummaisina. Voi vain arvailla kivien penkojan mielentilaa ja kuvaajaa, joka kehtaa laittaa sellaisen esimerkiksi.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 237)