Sellainen sopimus , joka ei täytä lain ehtoja , on mitätön…valitettavasti . Tämä on sopijapuolten hyvä tietää .

Tietyt asiat vaativat toiminnan kannalta aikaa , jotta voidaan toimia joustavasti . Maanomistajalle on annettu jopa kolme kuukautta aikaa ilmoittaa muutoksista omistussuhteissa (tämä on lakisääteinen mahdollisuus) . Jos hän ei halua/ ymmärrä sitä tehdä , toistaiseksi voimassa oleva sopari jatkuu entiseen malliin eikä muita toimenpiteitä tarvita . Jos homma närästää , irtisanominen onnistuu irtisanomisajan puitteissa. Mikä tässä on niin vaikeaa?

Kukas tässä on puhunut jonkun asettamisesta selkä seinää vasten ? On keskusteltu vain sopimusten sisällöstä . Ei liene kenenkään painostamista , jos noudatetaan lakia ja sitä , mitä sopimukseen on sen mukaan kirjattu .

Tuossa MK:n jutussa olen kuviokoon suhteen aivan samaa mieltä. Mutta hirven metsästyksen suhteen MK ei näköjään ole osannut hoitaa asioitaan – tai sitten kyseessä on tahallinen karrikointi?

MK on ansiokkaasti soveltanut käytäntöön laajaa ja perusteellista metsätietouttaan – ja bisnesälyään! Tulosta on tullut ja hän on oivaltanut sen, että tänä päivänä mo:n saama puun hinta on niin alhaalla, että pärjätäkseen, on tehtävä hyvin järkeviä päätöksiä.

Katselin parin palsran kuviokokoja:

A) 61,3 ha /41 kuviota, km:n 1,5 ha/kuvio. Tällä palstalla voisi todellakin vähän yhdistellä, jotta km:n saataisiin kuviokokoa kasvatettua.

B) 60,1 ha / 3 kuviota. 1,4 ha, 41 ha ja 17,7 ha. Tämä on selkeä palsta ja eipä tekisi mieli muutella kuviokokoja. Kaikki 3 kuviota ovat erilaisessa kasvuluokassa. Ongelmana on tietysti tässä tapauksessa, että metsässä on harvoin myytävää, myyntivälit ovat pitkät pelkästään tällaisen palstan omistajalla.

Hyvässä yhteistyössä metsästysporukan kanssa hirvenlihaa eri muodoissa on kyllä joka vuosi riittävästi 🙂

Varmastikin useimmiten käy niin, että metsästysseura hyväkssyy metsästysvuokrasopimuksen purkamisen välittömästi, jos uusi omistaja niin haluaa.  Sehän on selvää.  On kuitenkin hyvä, että on selkeät säännöt, jotka suojelevat vilpittömässä mielessä toimivaa metsästysseuraa.  Voihan olla niin, että on anottu hirvilupia, mutta strateginen alue irtisanottaisiin sen jälkeen, kun luvat on myönnetty.  Seurauksena voisi olla  metsästysalueen jakaantuminen niin, ettei enää muodostuisi lain edellyttämää 1000 hehtaarin yhtenäistä aluetta.  Luvat raukeaisivat ja hirvet jäisivät ampumatta.  Tuo kuuden kuukauden sääntö irtisanomisesta ennen metsästysvuoden päättymistä mahdollistaa silloin sen, että vielä sinä vuonna voidaan metsästää hirviä entiseen malliin.

Jos tuo straterginen alue poistuu lopullisesti metsästyskäytöstä, sitten on mahdollista seuraavaksi vuodeksi suunnitella uudet kuviot ja tehdä uudet vuokrasopimukset vaikka siten, että kaikki muut seuran maat liitetäänkin naapuriseuroihin. Nimenomaan hirvenmetsästykseen liityvissä vuokra-asioissa ei siis kyse ole olekaan yksinomaan uuden maanomistajan edusta vaan myös muiden maitaan vuokranneiden eduista.  Osasinkohan selittää?  Laki on mielestäni tehty erinomaisesti.

Mielenkiintoinen tilanne on taas sellainen, että alkuperäisen vuokrasopimuksen tehnyt kuolee.  Tilalle tulee perikunta.  Joku haluaa jatkaa sopimusta, joku taas päättää sen.  Koska perikunnassa päätökset on tehtävä yksimielisesti, jatkuuko sopimus ennallaan siihen saakka kun tila jaetaan tai kaikki osakkaat haluavat purkaa sopimuksen?

Olen samaa mieltä, että tieto metsästysseuroista (hirviseurueista) pitäisi olla helposti tarjolla vaikka kunkin alueen riistanhoitoyhdistyksen kautta , mieluiten suoraan netistä. Miten on OmaRiista-palvelu, löytyykö sieltä?