Tuo isaskarin ehdotus hallitusta hoitamattomuudesta vie keskustelun mediasta sivuraiteelle. Asiaahan käsiteltiin jo perusteellisesti ensiharvennusketjussa. Sen verran kuitenkin lisään, että toki itseltänikin on joskus jäänyt taimikoiden hoito tai harvennus liian myöhään, mutta periaatteessa jättäisin hoitamatta tai vähemmälle hoidolle vain säästöpuuryhmät, säästökuviot ja muut erityiskohteet.

Itse asiasta eli avoimuudesta olen isaskarin linjoilla, jos ymmärrän mitä hän ajaa takaa. Ehdotin että maanomistaja voisi halutessaan ilmiantaa metsaan.fi-järjestelmään osittaisen suojelun ja totaalisuojelun kohteensa jotta pinta-alat tulisivat näkyviksi. Sain Metsäasiantuntijat-ryhmässä palautetta että ei niitä uskalla laittaa, kun niistä on sitten helppo leipoa virallisia suojelukohteita, tai ainakin metsääni tulee kutsumatta kulkijoita ja kaiken maailman luontokartoittajia.

AJ, en yrittänyt viedä keskustelua toisille raiteille, vaan laitoin esimerkin, miksi keskustelu ei ole avointa – valtavirrasta poikkeavat ajatukset tyrmätään liian nopeasti ja herkästi. Noista omien suojelukohteiden julkaisemisesta: minulle ei ole mitään haittaa, että minun suojelemani läntit saisivatkin jonkin virallisen statuksen – olenhan ne suojellut enkä soisi jälkipolvien linjaa muuttavan. Avoimuus ja metsänkäsittelytapojen sekä -ratkaisujen esittely toisi näkyväksi monimuotoisen metsänomistamisen ja tavoitteet. Ehkä hillitsisi vastakkainasettelua ”valistuneen luontoa kunnioittava jatkuvan kasvatuksen” ja ”tehometsätalouden” välillä, kun tehometsätalous ei ole mitään todellisuutta yksityismetsissä laajemmin tarkasteltuna esim. jo pitäjätasolla.

Kun jokainen jyrkästi puolustaa omaa kuplaansa, niin kuohunta ja riitely jatkuu.

Yleisiä harhakäsityksiä keskusteluissa näyttävät olevan usko siitä  että Suomessa hakataan metsää enemmän kun se kasvaa. Toinen sellainen on että.puun poltto ei lasketa päästöksi. Sehän lasketaan heti päästöksi lulucf-sektorilla. Jotkut huomaamattaan esittävät jopa sen laskemista kahteen kertaan.

Samovaarit lennu ja hannu taitavat olla huskun imago suosikkeja.

Tämä on totta mitä Timppa kirjoitti. Tätä on tutkittukin että vaikka ihmiselle esitettäisiin todisteita päinvastaisesta, hän saattaa lukittua edelleen entisiin käsityksiinsä. Olisiko kognitiivinen dissonanssi tieteelliseltä nimeltään: todellisuuden ja oman käsityksen välinen ristiriita on liian suuri, aivot eivät kykene käsittelemään sitä ja puolustusreaktiona on torjunta.