Keskustelut Luonto Median metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 240)
  • Median metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    Tiedossa on, että joillain kanavilla on erilainen käsitys vastuullisesta journalismista kuin toisilla.

    Kirjoitin Ylen tuoreimpaan susikeskusteluun useita kommentteja. Osaa en huomannut julkaistun ollenkaan, osa julkaisiin, mutta hävisi hetken kuluttua ja vai muutama jäi jäljelle.

    Kuuluuko moderaattorin ottaa kantaa keskusteltavaan aiheeseen vai klikkaileeko joku asiattoman viestin ilmoituksia ja viestit poistetaan kritiikittä. Ylen asenne on tiedossa, joten olen koittanut pysyä asiassa, etten sen takia anna aihetta viestien poistoon.

    Millaisia kokemuksia muilla tuosta on?

  • Kurki

    Suomen nykyiset luonnontilaiset suot 4 milj.ha ovat ovat Luken mukaan seuraavan 100 vuotta metaani- ja tuppioksiduulipäästö +13,6 Mtn-ekv ja CO2-sidonta -4,2 Mtn, jotka summattuna antaa +9,5 Mtn-ekv päästön.
    Eli luonnon suon ojittaminen on aina ilmastoteko.
    Löytyy netista haulla ”Miten Suomen kasvihuonekaasuinventaarion tulokset muuttuisivat, jos ojittamattomien soiden päästöt ja nielut raportoitaisiin?”

    Artikkelista:””””Ojitusten vaikutuksesta ravinne- ja kiintoainepäästöihin on olemassa vahva tutkimusnäyttö, avi korostaa päätöksessään.”””

    Tarkoittanee, että avilla olisi joku Luken tekemä tutkimus, jossa ojitus aiheuttaa nuo päästöt. Ei siis ole olemassa tämän tapauksen tutkimusta, sillä tuskinpa katselukäyntiä kannattaa Avinkaan ruveta väittämään tutkimukseksi.

    LUKElla on kyllä tutkimuksia ja tutkimuksen mukaan typpipäästöjä tulee 5 milj.ha ojitusalueilta 8000 tn/v, joka on 1,6 kg/ha/v. Jo ilmasta tuleva typpilaskeuma on eteläisessä Suomessa 3..4 kg/ha/v eli ojitusalueet puhdistavatkin typpeä, joka menee tietenkin ojitusalueiden puiden kasvuun ja lisää metsien hiilinielua.
    Suomen 34 milj.hehtaarin maa ja vesipinta-alalle tulee sitten suoraa typpilaskeumaa 2 kg/ha/v mukaan 68 000 tn/v. Sisävesille suoraa typpilaskeumaa 2kg/ha*3,1 milj.ha = 6200 tn/v.
    Kivennäismaametsien vesistövaikutus on 1,3..1,5 kg/ha typpeä, joka ei nyt paljon poikkea ojitettujen soiden päästöistä.
    Fosforipäästöjä tulee ojitusalueilta 580 tn/v, joka vastaa 0,116 kg/ha/v, joka on aivan mitätön.

    Kärkkäisen ei kannata hakea ojitus lupaa eikä maksaa mitään sakkoa, vaan katsoa mitä Avi tekee. Jos haastaa oikeuteen, niin Kärkkäinen voittaa.
    Yhteenveto:
    1: Ojitus on ollut ilmastoteko
    2. Tutkimukset osoittavat, että ojitusalueet puhdistavat ilmasta tulevia typpipäästöjä ja fosforipäästöt ovat mitättömät luonnon soiden luokkaa.

    Loppulausunnossaan-ensin ojitus on aina ilmastoteko ja vesipäästöt ojitusalueet puhdistavat ilmasta tulevaa laskeumaa – Kärkkäinen voisi ottaaa pienen pussin takustaan ja sanoa arvatkaapa Avin herrat, mitä tässä pussissa on – tässä pussissa on ne fosforipäästöt hehtaarille mitä niistä Suomen 580 tonnin fosforipäästöistä tulee hehtaarille ja heittää pussista vehnäjauhot 100g ilmaan.

    A.Jalkanen

    Metaanin tuotannon vähenemisen kautta suon ojitus on tavallaan myös ilmastoteko, vaikka hiilen sidontaa puustoon ei paljon saisikaan aikaiseksi.

    Karkeamman kiintoaineksen voi saada suurelta osin pysäytettyä pintavalutuskenttiin ja kosteikkoihin. Pienistä partikkeleista koostuva humus on se vaikein rasti, se kai menee sinne minne vesikin menee.

    Suhteutan Kärkkäisen ”syntejä” siihen kaikkeen muuhun mitä soilla on tehty ja tehdään edelleen laillisesti. Niihin verrattuna pidän tätä rikkomusta vähäisenä.

    Kokonaiskuva on tietenkin sellainen että luonnontilaisia soita ei pidä enää ojittaa. Pitää pyrkiä päinvastoin ennallistamaan sellaisia suoalueita, joissa on monimuotoisuus- tai päästöhyötyjä saavutettavissa. Jos suoalueen keskiosa on ojittamaton, reunaosan voisi ennallistaa. Nyt ei enää tässä nimenomaisessa tapauksessa kannata.

    Kurki

    Mutta käynee todisteeksi. Tuossa Kärkkäisellä on ollut avosuotakin, joka voisi olla märkää saranevaa sitä pahinta metaanin päästäjää.

    https://www.luke.fi/fi/blogit/miten-suomen-kasvihuonekaasuinventaarion-tulokset-muuttuisivat-jos-ojittamattomien-soiden-paastot-ja-nielut-raportoitaisiin

    Kurki

    Vstasin Jorma Jokisellle, että vastasin tuohon, mitä kysyt, jo Martti Nurmlle. Nyt vain odotellaan, että julkaistaan.

    Vesi piste fi karttapalvelusta voi katsoa Suomen pintavesien luokat ne ovat ovat joko erinomaisia tai hyviä.
    Metsälehden lukijoiden kuvista voi käydä katsomassa hanaveden, Hukkajoen, Oulujärven kirjoittajan lähijoen (jonka valuma alue on 90%sti ojitettua) veden värin tänä syksynä tulvasateiden jälkeen. Hukkajoen veden väri on sama kuin lähijoen ja Oulujärven vesi on lähes hanaveden luokkaa.
    Metsälehdessä keskustellaan juuri näistä Hesarin esille ottamista luontoaiheista ja jos täällä ei julkaista kommentteja, niin ne kannattaa käydä lukemassa Metsälehden keskustelupalstalta.

    https://www.hs.fi/alueet/art-2000010835621.html

    A.Jalkanen

    Vesi piste fi – hyvä kiertoilmaus kun linkkejä ei sallita.

    Petkeles

    Cee Eero foliojutut ojituseivaikuta piste pee tee ähvä

    mehtäukko

    ”…Kärkkäisellä ojituksissaan sama uho kuin on luettavissa tälläkin palstalla. Kun jo Kekkosen aikaan aapasoita ojitettiin lapissa työllisyystöinä, niin miks-ei järjetöntä ja kannattamatonta toimintaa voisi jatkaa myös v 2024!..”

    Naurettavuuksiinsa alentuu resu.indeksi vertailu-esityksessä, joita ei mainostamissaan perunakuopissa voida edes kuvitella. Puuttuu enää viikinkien uroteot.

    Rane

    ”Cee Eero foliojutut ojituseivaikuta piste pee tee ähvä”

    Petkelekselle ja Gruppa-ryhmälle tyypillinen reaktio kun eivät osaa faktoilla argumentoida.

    Husq165R

    Voi siinä olla jaksamisestakin kysymys. Sen selittäminen satoja kertoja/v, että rapa liikkuu veden mukana, vaatii jonkin verran harrastuneisuutta. AJ on uupumassa taakkansa alle ja harkitsee eläköitymistä. Seuraajia ei oikein näy.

    A.Jalkanen

    Pyritään faktapohjaiseen päätöksentekoon, mutta faktat eivät ole ainut peruste, jolla päätökset muotoutuvat yksittäisen ihmisen päässä. Sivustakatsoja ei aina ymmärrä toiminnan pohjimmaista motiivia median antaman rajallisen kuvan pohjalta.

    Mielipidepalstoilla näkee kansan mielialat. Esimerkiksi Hesarin lukijoiden mielipiteissä näkee että on maanomistajat ja on ne joilla ei ole tarkkaa käsitystä nykyisestä metsätaloudesta, on vain se median antama kuva joka keskittyy ekologisiin ja sosiaalisiin asioihin ja vähemmän taloudellisiin. Tästä argumentaatiosta esimerkkinä mielipide, jossa paheksuttiin ojien kaivamista, sillä perusteella että se haittaa alueen virkistyskäyttöä.

    Ainakin kaksi tiedeviestinnän onnistumista voisi nimetä. Ensimmäinen on kauriit ja puutiaiset: näiden kahden yhteys on ymmärretty kansalaisten parissa laajasti. Toinen on Hesarin kestoväittelijä TA joka ilmeisesti elää niin kuin opettaa eli kuluttaa hyvin vähän. TA:n kanssa eri ”metsätaloushenkisten” ihmisten käymät laajat keskustelut ovat varmasti antaneet sivusta seuraajille paljon, vaikka itse keskustelukumppanin mielipiteet eivät olisikaan muuttuneet olennaisesti.

    On myös käyty keskusteluja, joissa konsensusta ei ole vielä saavutettu, kuten lajitiedon merkitys metsien monimuotoisuuden tulkkina tai ojitusalueiden päästöt. Kurki ansaitsee papukaijamerkin sitkeästä totuuden etsinnästä lukujen takana.

    PS. Mitähän kaikki eläköityneet tutkijat tekevät kun eivät kirjoita nettipalstoille? Ovatko X:ssä?

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 240)