Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Puuki: ”Vaan jos polttaakin my-dieseliä. Päästö vähenee 90%. Saa ajella ihan hyvillä mielin vaikka päästöt olisi paperilla puolikiloa /km.”
Tyokaan ei ole ratkaisu suureen kulutukseen. My-dieselin tuotanto ei riitä kuin pieneen osaan tarvetta. Siten sitä on turha polttaa 20% enemmän per km kuin tarpeen.
Jees: ”Ei matala tavisauto vain pärjää metsäteiden kuhmuroissa. Yksikin pohjakosketus ja päästö on melkoinen kun öljyt valahtaa maahan. Tietysti alat taas että kävele sieltä pikitien varresta. Mutta älä hurskastele asioilla joita et itsekkään kuitenkaan tee. Yrität sutata sinne metsällesi Corollallasi aivan niin pitkälle kuin suinkin pääset ja vielä peräkärryä perässä repien.”
Sinulla ilmeisesti on riittävä maavara, TM mittauksen mukaan 16 cm. Minulla on 1-2 cm vähemmän. siinäkö on kipuraja?
Neste lisää my-dieselin tuotantoaan jatkuvasti eikä sitä tarvikaan kaikille riittää. On muitakin keinoja oikeasti vähentää päästöjä jos on vain halua siihen. Etanoli ja biokaasu esimerkiksi.
Minä ainakin aion hankkia seuraavaksi auton jolla pääsee paikkaan ja takasin hyvin, ei haittaa vaikka kuluttaisi 20% yli keskimääräisen . Ei ole keltään pois.
Päästöjä(kin) voisi itse kukin miettiä kun autoa valitsee. Lopputulokseen vaikuttavat sekä kulutus että kilometrit, mutta kaikista eniten se, mitä sinne tankkiin laittaa. Suomalaiset tykkäävät katumaastureista, koska ne sopivat hyvin Suomen olosuhteisiin. Joillakin meistä metsänomistajista on myös kesällä tilanteita, joissa ajelee mieluummin korkealla maavaralla ja joskus myös nelivedolla varustetulla autolla.
Paitsi maavarasta, on kyse myös tietynlaisesta ajotaidosta. Pitää katsella metsätien harjat ja poljanteet niin, ettei pohja kolise. Kyllä niitä harjoja löytyy, joita pitkin slalomia ajella. Siis tutuilla teillä. Näillä mennään, Fabialla ja Golfilla oli kärriä tai ei. Öljyt pysyvät siellä, missä kuuluukin.
Meidän maisemissa jos tekee liian hyvät metsätiet suoraan pikitieltä, saa korjata metsistään jääkaappeja, pakastimia, kyllästettyä puuta ja kyyrillisiä kokispulloja, kumeja ja vaippoja.
Niin, siinä metsätien harjassa saattaa se 1-2 senttiäkin maavaraa olla ratkaiseva tekijä. Ja kyllähän tuo on yleensä myös paremmin alta suojattu taviscorollaan verrattuna.
Visakallo: ”Minä olen kyllä Gla heittänyt ne kommentit tapani mukaan ilkikurisella huumorilla, mutta nyt näyttääkin siltä, että oletkin aivan tosissasi sen uusien autojen aiheuttaman ahdistunut kanssa!”
Huumorilla minäkin nyt laitoin viittauksen sinuun. Eli ei, en ole. Vain se ahdistaa, että uuden teknologian kulutushyöty ulosmitataan lisäämällä ajovastuksia ja aiheesta keskustelu johtaa kummalliseen kiemurteluun. Jos olet itsellesi rehellinen, tunnistat tuon ilmiön itsessäsikin.
”Kun vuonna 1975 alotin autoilun, oli 10-15 litran kulutus aivan tavanomainen. Silloin ei päästöjä mitattu, mutta niitä varmaan oli riittävästi! Autojen ajo-ominaisuudet olivat mitä oli, silloin joutui vielä autoa tiellä pysyäkseen oikeasti ajamaan koko ajan. Sisätilat olivat epäkäytännölliset ja muutenkin kehnot, ja ilmastointi tapahtui kahden tai neljän ikkunan kautta. Sen ajan valoilla tuskin enää pystyin pimeässä ajamaan. Kaiken lisäksi näistä kotteroista joutui silloin maksamaan hemmetin paljon.”
Olen aloittanut ajourani ajokortillisena tuon aikakauden autolla. Jostain syystä mielikuva ominaisuuksista on aivan toisenlainen. Lisävalojen (ja tuoreempien silmien?) takia näki ajaa lähivaloillakin. Toki jos nyt joutuisi noilla ajelemaan, mielikuvat muuttuisi varmaan monilta osin totaalisesti. Vertailukohta on sen verran kova, mutta yleensä ongelmitta noillakin pärjäsi, kun niihin oli tottunut. Kustannukset oli kyllä tolkuttomat. Öljynvaihto 7500 km välein jne. Toteutunut kulutus ei kuitenkaan bensamoottorisen 2-litraisen nykykatumaasturin luvuista paljon poikennut, 8,3 l/100 km omistusaikanani eli n. 65 tkm.
”Kohtuuhinnalla saa erittäin hyvät ajo-ominaisuudet, matkustusmukavuuden, sekä pienen kulutuksen ja päästöt.”
Se vaan ei riitä, kun maailmassa taitaa olla pari miljardia ihmistä enemmän kuin 70-luvulla.
Jos ja kun täällä oikein hehkutetaan nykyautojen valoja, niin eipä ole valojutut kehittyneet oikeaan suuntaan. Vakiovalot ovat melko vaatimattomat, mutta innokkaimmat asettelevat valopaneeleita autonsa puskurin alle. Kuitenkin ne saavat olla vain ns. pitkät, jotka aivan ihanasti valaisevat oikein tasaisen tien silloin, kun siellä saa yksin ajella. Mihin silloin tarvitaan kirkkaita valoja? Kun ollaan liikkeellä tavallisella Suomalaisella tiellä, valaisee puskurin alla olevat pitkät tietä sieltä täältä, kunnes joku tulee vastaan: Silloin valopellellä putoaa pipo silmille, kun hän ja vastaantulija sammuttavat kaukovalot.
Kammottava virhe tehtiin silloin, kun puolivalojen lisääminen kiellettiin.
Kun autossa oli kahdennetut ajovalot ja molemmissa heijastimet kunnossa H-4 polttimoiden antaman valon suuntausta varten, niin talvella voi sanoa, että on tie liidun värinen!
Jos ei puolivalot ole kirkkaat, ei pitkienkään tarvitse olla – Kyllä näin on.
Halut siitä paranee kun valtiovaltamme alkaa pakkosyöttämään siirtymistä sähköisiin autoihin. Siinä mitkään korvikelitkut auta sitä eikä tätä. Sähkö on lopullinen yleismaailmallinen päätös josta pääsemme osallisiksi aivan tällä vuosikymmenellä jo. Muut ratkaisut ovat lähinnä säälisumutusta. Mitä noihin autojen valoihin tulee on ainakin nykyautoissa riittävät kunhan ovat tehokkaat ledit.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään