Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Paljonko päästöjä tulee esim. 20 vuotta vanhan Corollan pakoputkesta/km ? Jos ajelen 20 % enemmän päästöjä aiheuttavalla autolla 20 % vähemmän/a kuin sillä vähemmän päästävällä, niin kuinka paljon on eroa päästöissä ? Päästömaksua kuitenkin peritään enemmän siitä 20 % enemmän päästöjä aiheuttavasta. Jos en lennä lentokoneella Thaimaahan kerran vuodessa tai pari kertaa Berliiniin ja takasin, niin päästöjen määrä/pers.koht. vähenee suunnilleen saman minkä suht. vähillä autoilulla tulee aiheuttaneeksi vuodessa , erona se että autoilusta maksetaan päästömaksua mutta lentokoneella saastuttamisesta ei.
Co2-päästöjä voi kompensoida esim. kasvattamalla metsää. Jos saa metsän kasvamaan vaikka 20% keskimääräistä paremmin ja viivästyttää päätehakkuuta vähän tavalla tai toisella , niin helposti on autoilun aiheuttama päästö kiertänyt puun kasvuun jo pienelläkin metsäpinta-alalla jossa ko. toimintaa on tehty. Alle 2000 kg:a on co2-päästö 10 000 km ajolla bensa-autolla. Se määrä sitoutuu puun kasvuun esmes 2 ha:n alan keski-ikäisessä OMT-kuusikossa , johon on tehty laikkumättäät ja taimiaines on jalostettua. Siis sen metsäkuvion kasvulisä verrattuna luonnonmetsään sitoo auton aiheuttamat co2-päästöt vuodessa.
Tolopaisen päästöt on mitattu vanhalla normilla. Uuden normin mukainen päästö on todennäköisesti n. 145 g/km.
Puukin kommentti 20-vuotiaasta Corollasta ja lentomatkasta Thaimaaseen ei liene tarkoitettu käsittelemään samaa asiaa kuin Talouselämän juttu katumaasturien päästöistä.
Kysymys sinänsä ajosuoritteen alentamisesta 20 prosentilla on kiinnostava. Millä aiot sen toteuttaa? Entä saataisiinko menetelmää sovellettua yhteiskunassa laajemminkin? Tarvetta epäilemättä tuolle olisi, eikä se koske ainoastaan 20-vuotiaalla Corollalla ajavia, vaan kaikkia. Tällä hetkellä valtioneuvoston tavoitteena on lisätä pyöräilyn kulkutapaosuutta 30% yksityisautoilun kustannuksella. Jos ajaa 20 tkm vuodessa, siitä 20% on 4000 km. Osan vähennyksestä voi tietysti toteuttaa jättämällä joitain ajoja ajamatta, mutta osa matkoista on tarpeellisia, joten ne pitää hoitaa muuten kuin henkilöautolla. Otetaan nyt vaikka 50% eli 2000 km. Tuon verran lisää pyöräilyä vuodessa?
Kannattaa lennellä lomille niin kauan kuin halpaa kerosiinia riittää. Ihminen on vain vähän aikaa elossa ja pitkään kuollut. Turha kärvistellä ja narista päästöistä sitä lyhyttä elinaikaa.
Katselin Kia 1,6 dieselin päästöjä ja ne tosiaan on n. 120 g/km. Tolopainen on siis vaihtanut autonsa uuteen? Nykyiset päästönormit tuli käyttöön reilu vuosi sitten.
Miksi Puuki alat verrata talousmetsää luonnonmetsään? Paljonko sinulla on luontaisia metsiä, joissa voit kiihdyttää tuolla tavoin kasvua? Arvaanko väärin, jos sanon 0 ha? Sama pätee lähes kaikkiin muihinkin metsänomistajiin.
Jos taas puhutaan vaihtoehdoista talousmetsä nykyisellä hoidolla ja talousmetsä paremmalla hoidolla. Miksi et hoida metsiäsi parhaan osaamisesi mukaan jo nyt? Miksi muutos pitäisi tehdä vasta, kun aletaan puhua autoilun päästöistä?
20 vuotiaan Corollan päästöt liittyy asiaan sillä tavalla, että kun verrataan vanhan auton päästöjä uudempiin, niin saadaan jotain perspektiiviä. Miten on muuttuneet päästötasot 20 vuodessa ? N. 20 vuotta vanhan Volvon co2-päästöt on n. 235 g/km. 10 vuotta vanhan enää n. 190 g/km vaikka moottori on isompi. Jos vanhan auton moottori sattuu olemaan vielä lisäksi öljyä syövää sorttia, lisääntyy monet haitalliset päästöt ilmaan samalla. WV:n moottoreissa ainakin öljynkulutus oli aiemmin ominaisuus eikä vika.
Öljynkulutus on ajan suhteessa vakio. 20 vuotta sitten oli tiiviitä moottoreita ja öljyä kuluttavia moottoreita kuten nykyäänkin. Se tekijä voidaan siis supistaa tästä pois.
20 vuodessa tosiaan on saatu autotekniikassa jotain aikaan. Päästöt ovat pienentyneet ja nimenomaan siksi en voi käsittää, miksi on hyväksyttävää edelleen nykyaikana valita uusia autoja, jotka kuluttavat tuon 20% enemmän kuin asiansa hoitava nykyaikainen malli. Visakallo on minua toistuvasti moittinut uusien autojen tuottamasta ahdistuksesta, mutta uudella tekniikalla saavutetun kulutuksen laskemisen mitätöiminen se vasta ahdistaakin!
No se metsänkasvatus oli vain yksi esimerkki miten voidaan lisätä hiilensidontaa . Luonnonmetsällä tarkoitan aikoinaan luontaisesti syntynyttä metsää. Niitä on melkein kaikki hakkuuttamani metsät olleet. Pystyssäkin on vielä samanlaisia metsiä. Kasvuhan paranee kun metsän uudistaa jalostetun alkuperän siemenistä ja hoitaa sitä metsää sen jälkeen . Ihan yleistä hommaa, mikä siinä olisi erikoista.
Ajathan itsekin vanhalla autolla jonka päästöt on suht. isot. Voi olla syynä isompipäästöisen auton valintaankin puhtaasti taloudellinen, uusin vähäpäästöisempi malli on kalliimpi hankkia kuin vähän vanhempi. Siksi niitä autoja tuodaan Ruotsistakin paljon.
Öljyn kulutus yleensä lisääntyy auton vanhetessa, toisissa autoissa enemmän kuin toisissa. Jotkut autot ei kuluta käytännössä yhtään öljyä vanhempanakaan.
Ok, meillä on potentiaalia lisätä talousmetsien kasvua, kunhan hirvieläinkanta saataisiin aisoihin. Miten tämä liittyy siihen, että valitaan tarpeettoman paljon päästäviä autoja? Saavutetaanko hiilen sidonnalla päästötavoitteet ja voidaan huoletta polttaa öljyä?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään