Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Anteeksi vaan mutta kysymyksessä ei ole läpykät vaan laipat.Näillä hidastetaan loppulähestymisen vauhtia kynnys nopeuteen jolla kone istuu kiitotien kynnykselle. Ennen tuota laippojen ulos ottoa on nopeutta saatava pois ennakoimalla hidastuvuus vapaalla liukumisella 200-300 mailia ennen laippojen ulos ottamista. Maasssa tehdään moottori jarrusta moottoreiden takana on virtaus-suunnan vihtamiseen tarkoitetut ohjaimet joilla saadaan moottorin tuottama työntö muutettua vastaiseksi. Lopuksi vielä jarrutetaan pyörä jarruilla. Lentokonneen laskuun tuominen on hyvin tarkkaan suunniteltua ja laskelmoitu tapahtuma ketju, joka siitä huolimatta joskus epäonnistuu ja joudutaan tekemään ylös veto. Siis aloitetaan alusta laskeutumistoimet ja yritetään uudelleen. Virheisiin ei ole varaa pelissä on aina ihmishenkiä useita, niin maassa kuin ilma-aluksessakin. Lentokonekaan ei tarvitse jarruja jos kiitotie on tarpeeksi pitkä ja laskeudutaan pienimmällä mahdollisella nopeudella ja loivimmalla mahdollisella liukupolulla. Vaikka nopeus olisi pieni mutta liukupolku hyvin jyrkkä niin kokonaisnopeus on tällöin hyvin suuri kun siirrytään vaaka lentoon joka on onnistuneen laskeutumisen edellytys. Pystynopeus muuttuu tuossa vaiheessa vaaka nopeudeksi. Ääri tapauksissa käytetään tätä climb laskua joka on aina riski koska ilmavirtauksista ei voi olla 100% varma, tällöin kone sakkaa periaatteessa kaiken aikaa kunnes putoaminen muutetaan vaaka nopeudeksi maan vaikuspiirissä ja koe alkaa rullaamaan ilmapatjan päällä, kiitotietä vasen kunnes nopeus hidastuu ja kone vajoaa kiitotiehen. Toivottovasti kynnysmerkkien sisällä.
Vakionopeuspoturilla varustettu kone voi jarruttaa lopuksi kääntämällä potkurin lapakulmat vastaiseksi joka hidastaa nopeutta. Näissäkin koneissa on laipat mutta ei niitäkään voi täydessä vauhdissa ottaa ulos vaan laippoihin on määritelty maximi nopeus jolloin niitä voidaan alkaa käyttämään. lentokoneessa on läpyköitä vain irronneet suoja pellit joiden toivotaan pysyvän hyvin tiukasti kiinni koko koneen liikkellä oloajan.
En tule vastaamaan epäasiallisiin kommentteihin.
Anneli….laitoit..ottamaan asioista selkoa….,muusani Ingrid sitten valoitti Viron hirtoriaa minulle 1500 luvulta lähtien pikana…p.s.hyvää itsenäisyyspäivää Anneli…..
Laipoilla ja läpysköillä ei ole mitään eroa. Iso lentokone jarruttaa niin maan perusteelliseti pyörissään olevilla jarruilla, kun han saa pyörät kunnolla kentään.
Yllättävän kovaa jyrinää tavalliset matkustaja koneetkin pitävät nousuvaiheessa….,siis maasta irtoamisvaiheessa…,itse toki N. 20 metriä sivusuunnassa….elikkä aikoinaan minulle iski monenmoisia epämääräisiä nakkeja…mm.bushin ja Gorbatsovin tapaaminen.90.
Hyvä että saatiin kone alas ehjänä. Nyt voidaan ottaa konjakkia edustajien välityksellä linnan juhlissa.
Teollisuusliitto sai rätin silmille, hiukan yli prosentin palkankorotustarjous kaksivuotisesta sopimuksesta. Riku Aallon arvostus lähenee nollaa. SDP:n johtama ay-liike on kriisissä.
Nimetön6.12.2019, 20:40
Seuraavan kerran kun Remie joutuu tekeen matkustajakoneelle laskeutumisen lentokentälle niin matka kannattaa torniin ilmoittaa maileina ja nopeus solmuina ja varalla seuraavaan kertaan kannattaa Remien selvittää mikä ero ja tehtävä on siiven laipoilla ja lentojarruilla ettei vaan mene kriittisellä hetkellä käsitteet sevon.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään