Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
E-kirjaimista muistui mieleen vasta tv:ssä ollut ohjelma (sverige-tv?) viineistä. Viinissä saa olla n. 75 eri lisäainetta joita ei kuitenkaan saa ilmoittaa etiketissä (EU-määräys) – bisnes kärsisi (?) .Luomuviinissä saa olla vain n. 45 eri lisäainetta. Luonnonmukaisessa ”bioviinissä” ei yhtään.
Niin, ei kaikki E-koodit ole haitallisia , vain osa . Selluloosa ei paljon haitanne elimistössä. Punajuurivärilläkin on jokin E-koodi. Mutta ei niitä haitallisia erota, jos ei katso jostain taulukosta mitä ne numerot tarkoittaa. Palmuöljy ei ole kovin terveellistä, sopis parhaiten varmaan voiteluaineeksi.
Sellupohjaisia lisäaineita ollaan lisäämässä; mm.- fenoleita korvaamaan teollisuudessa. Ruoka-aineisiin lisätään mm. jogurttiin ja paljon muuhunkin käyttöön. Ne on käsittääkseni parempia kuin muut aineet joita on lisätty esim. sakeutusaineiksi.
Olen Suomen ainoa kerman käyttäjä kahvissa. Nyt ei löydy enää kahvi kermaa, vaan kaikki muodostaa kahvin pinnalle kummallisia kerrostumia. Onko lehmissä vika vai eikö kerma enää tulekkaan lehmästä, mistä se tulee. Kerman käyttö on lopetettava. Epäilen että monen mummon keittiössä hehkuu niska kun joululeivonnat menee pipariksi. Pitää joulun jälkeen vähän tähyillä palstoja.
Sehän on aika kummallista kaataa eläinrasvaa kahviin. Ei ihme, jos ei maistu. Maito tietenkin maistuu nykyisin tuorerehulle, kun lehmille ei enää kuivaheinää anneta.
Tuorerehunkin maku on muuttunut kun sitä ei ole enää pitkiin aikoihin säilötty AIV liuoksella. Ennen kun ampui rusakon kevättalvella se maistui aiv:ltä kun olla ja voi, ei enää nykyään.
Niin aika huono keksintö se Artturi Iivari Virtasen aivliuos oli, jossa suolahappoa laitettiin rehun sekaan säilyvyyden parantamiseksi. Epäterveellistä eläimille ja erittäin syövyttävää koneille.
Mottimasa, oliko oikein tosiaan AIV makusia rusakoita. Jopa on piru irti. Tiesin kyllä kun lehmät laskettiin laitumelle tai odelmapellolle niin maito oli omituisen makuista mutta siihen tottui. Ilmeisesti olisi pitänyt rusakoitakin ampua joka päivä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään