Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Gla, eihän se nyt tietenkään heti siitä vetämisestä säry mutta vetolaitteet ovat aivan eri kuormituksella tuossa touhussa ja aikaa myöten varmasti kulutus vetoakseleille tekee väljyyksiä. On tuo niin monen auton kohdalla jo itekkin tullut vastaan. Ja se ettei se yhdistelmä todella ole kovin hääppöinen huonojen metsäteiden kulkijakaan. Aivan eri tasoa on avolava jopa tuollaisena takavetoisenakin. Kuormiahan sille tehdään joten vetopyörillä on pitoa kun painoa lavalla. Kärryyn kun laitat kuormaa on aivan sama mikä vetää autossa kun eteenpäin ei ainakaan mennä. Kyllä nuo on aikanaan tullut todettua moneen kertaan. Aivan turha selviä asioita on yrittää sepittää minkään ympäristöystävällisyyden kaapuun. Kyllä siinä aikanaan bensaa paloi kun Talbotinkin etuvedolla poltinpuita kotiin päin yriteltiin kuskata. Josus mentiin, josus tahittiin. Sitäpaitsi ha:n peräkärrytkään laakereistaan kovin vahvoja ole. Kyllä sekin tuli jo silloin koettua.
Peräkärryn laakerit ei monta euroa maksa, eikä niitäkään tarvitse koskaan vaihtaa, jos ei kärryä uita vedessä. Aika merkillistä, kun pitää rankoja ajaa peräkärryllä, mieluummin ajan kuivia klapeja, ei tarvitse vettä kuskata. Eikä Jesse osaa pieniä puita metsässä tai muualla kuin tontilla.
Joka autolla on satakunta tuhatta kilsaa tullut ajeltua kuten Talbotillakin. Jopa kaksikin tuli ajeltua aika loppusuorille. Lähes parhaasta päästä autoja kestävyydeltään ja ainoastaan siitä ensimmäisestä meni vetoakselit juuri tuon ajan kovan kuormien vedon syynä. Nämä molemmat oli niitä isompia eli GL ja GLS versioita. Isoja mukavia matka-autoja myös.
Jees: ”Gla, eihän se nyt tietenkään heti siitä vetämisestä säry mutta vetolaitteet ovat aivan eri kuormituksella tuossa touhussa ja aikaa myöten varmasti kulutus vetoakseleille tekee väljyyksiä. On tuo niin monen auton kohdalla jo itekkin tullut vastaan.”
Minulla on ollut jarruton kärry vasta reilut 20 vuotta ja tietysti sen kuormat on yleensä pienempiä kuin 700 kg. Vetoautoja on ollut kaksi, eikä kummassakaan ole ollut minkäänlaisia ongelmia kestävyydessä. Jos siis veturin mitoittaa vaikka niin, että ajaa 50% kuormilla, pitää hölmöillä aika tavalla tuon kanssa saadakseen kalusto särjettyä. Kytkin kai ensimmäisenä, vetoakselit tuskin vaarassa ovat. Jos ne särkyy, on ehkä kyse tyyppiviasta eli särkyy muutenkin.
”Ja se ettei se yhdistelmä todella ole kovin hääppöinen huonojen metsäteiden kulkijakaan.”
Venettä tuskin metsään tarvitsee viedä, aitavärkit painaa vähemmän kuin kärry tyhjänä ja poltinpuut saa kerättyä parempienkin teiden varsilta. Ei siis mitään ongelmaa, mutta jos tuosta ongelma tulee, voihan silloin valita nelivetoisen dieselin veturiksi. Metsälehden koeajamalla Scoutilla tai vastaavalla ei kulutus edes kasva 3008:n lukemista.
”Aivan turha selviä asioita on yrittää sepittää minkään ympäristöystävällisyyden kaapuun.”
Ympäristöystävällisyyshän tässä vitsinä onkin. Kun pitää olla kaksi autoa, traktori, mönkijä, vene ja kesämökki 300 km päässä, puhutaan sellaisesta kulutustasosta, että mielellään varmaan puhut jostain muusta kuin ympäristöasioista. Mutta kun sinä ympäristöasioita olet korostanut, siksi minä sitä näkökulmaa koitan ylläpitää ja säilyttää sen johdonmukaisena muussakin kuin henkilöauton päästölukemissa.
”Kyllä siinä aikanaan bensaa paloi kun Talbotinkin etuvedolla poltinpuita kotiin päin yriteltiin kuskata.”
Totta kai kuluu, mutta kun kuorma on perillä, kulutus vähenee aika oleellisesti. Ei Talbotin keskikulutus noista kuormista mihinkään muuttunut, sen verran pieni osa ajoista kärryn kanssa kuitenkin tulee ja omien ajojen keskikulutushan se kiinnostava asia on.
”Sitäpaitsi ha:n peräkärrytkään laakereistaan kovin vahvoja ole. Kyllä sekin tuli jo silloin koettua.”
Ehkä ei kannata yleistää. Minulla on kärryssä alkuperäiset laakerit, vaikka ovat joskus meressäkin uineet ja joskus saattaa hiukan ylikuormaakin olla ollut kyydissä. Mutta kuten tuossa edellä todettiin, jos ne neljännesvuosisadan välein pitää uusia, se ei ole iso ongelma.
Menee niitä verareita vaikka ei vedä kärryäkään, Fordin vetonivelillä ei pääse edes 100000km, kun ovat jo epätasapainossa, takuuna tietenkin vaihtavat.
Jessen logiikka on kuten tuolla naisella haluatko miljonääriksi, oli jo ennen fiftyfiftyä valinnut vastauksensa. Jos olisi hiukan ajatus pelannut, olisi tietenkin valinnut Ruben Laguksen, marski ei olisi koskaan nimittänyt suomalaista rivimiestä ensimmäiseksi ritarikseen.
Oeräkärryn pyöränlaakerit kuluvat ihan yhtälailla kuin muutkin vastaavat. Rasvanippa ja pienet rasvaukset edes joskus auttavat niiden kestämistä. Jeessin käsitys vetonivelistä on täysin väärä. Jo novelten suojakumi pysyy ehjänä, niin kyllä nivelet hyvin kestää.
Tietenkin Jeessin ajatusmaailmaa sekoittaa se, että hänellä on joskus jostain autosta mennyt vetoakselin nivel. Ja se sekoitta lopullisesti, että Volkkari, joka hänellä oli, sattui olemaan loppuun ajettu. Olen henkilökohtaisesti ajanut Volkkarin transportterilla peräkärry perässä muutaman satatuhatta kilometriä. Oli takamoottorilla varustettu, isolla bensakoneella oleva ja sen jälkeen etuvetoisia diesel – Volkkareita. Yhtä ainutta vetoniveltä ei tarvinnut vaihtaa. Pari kertaa vaihdettiin peräkärryn pyöränlaakerit. (Aina sama kärry) . Kärryn laakerien surma on käsittääkseni se, että navan sisäpuoleinen stefa alkaa vuotaa tieltä vettä pesään. Siksi sitä napaa pitäisi voidella ehkä vähän useammin.
Kun siellä metsätiellä jatkuvasti ramppaa (Jeessi) – niin kärryllä kerrallaan motti rankoja ei kuulosta pahalta. En minä kyllä viitsisi pilkkoa klapeja metsätien varressa, koska kuorman teko rangoista on helppo ja nopea rasti. Puuliiterin ovella puut suoraan klapeina sisään, niin säästyy monilta rukkasen jäljiltä.
Jeessillekin olisi sähkökäyttöinen klapikone todella hyvä, Minulla on nykyään Bilke, joka ruhjoo peräkärryllisen rankoja takuulla kymmenessä minuutissa klapimittaan ja pannunpesään pantavat klapit saavat olla aika vapaan muotoisia, joten sellainen olisi paras kone siihen hommaan.
Minä ajan rangat 6m pitkinä metsäkärryillä tulee lähes 10 kiintoa kerralla. Mutta jos haluaa askarrella peräkärryllä puiden kuljetusta, sillä kannattaa ajaa klapeja, niitä menee kuomukärryyn aivan riittävästi. En alkaisi tontilla klapeja pilkkoa, kun pari peräkärryllistä riittää talven takkapuiksi.
Koskaan tuosta kalustosta ei kahta kuluta yhtaikaa koska minä olen ainut käyttäjä pääasiassa niille. Joskus harvoin saattaa poika tarvita traktoria omissa touhuissaan mutta pääosin tekee ne nyt omassa käytössä olevalla Zetorillaan. Jos Valtran perässä on sopiva työlaite hänen tarpeeseensa saattaa olla lainareissulla. Eli ei se suuri kalustomäärä aiheuta yhtään enempää kulutusta ilmastoon. Päinvastoin. tarpeen mukainen kalusto saattaa sujuvoittaakkin työtä. Kuten monesti on tehnytkin. Puhumme tavallaan vähän kahden eri tason toimista Glan työstöjen suhteen mutta suotakoon neuvomishalut hänelle. Jos sillä hyvää mieltä aikaan saa itelleen. Asioitahan voi vertailla monella tapaa ja monesta eri näkökohdista. Jos minulla on vene ja kesämökki hiukan pidemmällä kotinurkista se ei tarkoita vielä aivan dramaattista ilmastokuormaa esim. joka vuosi etelään lentävään turistiin nähden. Kun se ainut ylimääräinen kulutus on matka-ajo ja jos kerran-pari sitten tulee kesällä veneellä pieni lenkki käytyä ajelemassa. Kuten työkaveri päätteli mökiltä töihin tultuaan että siellä asuminenhan on halvempaakin kuin kotona. Siis uusmökkiläisen tuntoja ensimmäiseltä mökkeilyvuodeltaan. Kuten olen maininnut, ja mainitsen edelleen, silloin kun minulla ei tätä pidemmällä mökkiä vielä ole ollut ajoin vuodessa enemmän kuin nyt. Ilmeisesti tuli silloin lomallakin ajettua päivittäin enemmän ja pidempiä matkoja. Kuten tietysti teki myös se että työmaa oli naapuripaikkakunnalla. Nyt se on tuossa joen toisella puolen. Että se siitä ilmastonpilluusta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään