Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Vastustin miinoista luopumista mutta en tiedä kannattaako niitä ottaa takaisin. Niillä ei sotia ratkaista. Nykyään puhutaan droonikauhusta. Kannattaisi ehkä koulutuksessa panostaa niihin sekin vähäinen aika mitä miinoihin menee. Miinat aiheuttaa tuhoja vielä pitkään sodan jälkeen siviileille. Tämä muistetaan lapissakin. Ja omiin miinoihin on moni mennyt. Yksittäiset sotilaat kun sotatilanteisssa miinoja asentaa, niin niitä ei jälkeenpäin ole helppoa löytää. Ainoa miinasta tietäjä saatta olla pian kuollut tai ei enää muista mihin on sen laittanut.
Ei ne yksittäisten sotilaiden muistin varassa ole. Jokaisesta kentästä tehdään kartta ja sen tiedot talletetaan. Toki ns. tilanteen ollessa päällä käytännössä tulee varmaan hiukan enemmän vaihtelua toteutuksessa kuin varusmiesaikana.
Sulutemiinoitteet on erikseen. Ei taistelutilanteissa yksittäisellä sotilaalla ole mahdollista mitään karttoja piirrellä kun hän vihollisen eteen ladulle tai metsäpolun varteen miinaa asentaa. Ja se on se viimeinen varmistaja joka sen latumiinan laittaa ja voi pian olla kuollut. Ei edes varusmieskouluksessa tuollaisista mitään karttoja opetettu tekemään. Ei mitään puhetta.
Jalkaväki miina on erinomainen välinen peitteisten kohteiden suojaamiseen. On syytä erottaa sulutteet (miinoitteet) ja sitten yksittäisen taistelijan miinat tukikohdan suojaukseen.
Sulutteista tehdään aina sulustussuunnitelma ja sitten toteutus kirjataan kuinka sulustus on tehty. Ennen tehtiin paperille nykyään sähköisesti. Sulutteet merkitään myös kyltein omien puolelta. Sulute on myös sellainen että sitä pitää pystyä vartioimaan joko tykistön tulella tai käsiaseilla. Muutenhan se puretaan ja se on raivausputkipanoksilla suht helppoa.
Sitten on yksittäisen sotilaan tekemä tukikohdan miinoittaminen jonka tarkoitus on suojata tukikohtaa yllätyshyökkäykseltä. Tällaiset miinoitteet poistetaan aina kun tukikohta puretaan. Nehän asennetaan sitten seuraavaan tukikohtaan. Näitä miinoitteita on aktiivisia ja passiivisia. Aktiiviset miinat laukaisee vartiomies tai joku muu henkilö.
Mitä tulee drooneihin niin sehän on uusi aselaji joka on tehnyt tulemisen Ukrainan sodassa. Vielä drooni on erinomainen tuote kun sen häirintään ei ole riittävästi panostettu. Droonin ongelma on viestyhteys droonin ja ohjaajan välillä. Sitä yhteyttä on helppo häiritä oikeilla välineillä. Nyt niitä vielä ei oikein ole tarpeeksi. Joitakin drooneja ohjataan myös kuitulangan kautta mutta puustoiseen maastoon on niilläkin hankala mennä ettei lanka katkea ja yhteys katkea.
Ei mene pitkään kun droonien merkitys vähenee ja ne palaa takaisin tiedustelun välineeksi.
Venäjä käyttää erilaisia sirotemiinoituksia. Ne voidaan ampua levittymään vihollisen selustaan. Ovat pirullisia. Ne asentuvat itsestään ja voivat esim. ampua ympäristöön ansalangat tai reagoida ihmisen kävelyyn ja niissä voi olla erilaisia liikkeentunnistimia.
Voihan se noinkin olla yleensä kun peräännytään niin ollaan jo vihollisen tulen alla. Silloin yleensä ainakin aktiiviset miinat on laukaistu. Se on totta että passiiviset voivat jäädä.
Sitähän me emme tiedä onko näissä uusissa miinoissa jo joku itselaukaisu järjestelmä tai sitten sytyttimet lopettavat toiminnan jonkun ajan päästä
Sirotemiinoite on tietenkin hankala ja nehän jäävät merkitsemättä. Niissäkin, ainakin länsimaisissa, on itsetuho järjestelmä. Venäläisistä en tiedä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään