Keskustelut Harrastukset Me keskustelemme taas!

Esillä 10 vastausta, 28,341 - 28,350 (kaikkiaan 28,376)
  • Me keskustelemme taas!

    Merkitty: 

    Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?

    Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • Nostokoukku

    Katsoin Ylen nettiuutisista. Komppanja lienee joku uusi ”mittayksikkö”.

    Tolopainen

    Yksi ukrainalainen vastaa kymmentä ryssää. Eikä sitä yhdettätoista ole näkynyt, siksi komppanialla voi vallata Venäjältä uusia alueita. Aika heikoissa kantimissa on suurvallan puolustus.

    narisija

    Useat toimittelijat näyttävät ymmärtävän uutisoimastaan asiasta saman verran kuin k-rpä evankeliumista.

    Rukopiikki

    Ukrainalaisiahan hyökkäsi talvisodassa kaikilla rintamilla. Raatteen lisäksi muun muassa Summassa ja Viipurissa ukrainalaiset divisioonat hurrasi tulemaan.

    Neuvostoliiton sota suomea vastaan alkoi sujua vasta kun saivat ukrainalaisen komentajan Semjon Timosenkon johtamaan hyökkäystä suomeen.

    Kalle Kehveli

    Suomen natseja kuhiseva johto taas väärällä puolen, ja karjalan mäntyyn pää taas kapsahtaa!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    TÄRPIT TIETEEN PÄIVILLE HELSINKIIN

    Tieteen päivät on kaikille tieteestä kiinnostuneille suunnattu tapahtuma, jossa eri alojen tutkijat kertovat tutkimuksistaan ja keskustelevat yleisön kanssa. Suomen Metsätieteellinen Seura on ollut mukana järjestelyissä ja tammikuun 2025 ohjelmassa Helsingissä on runsaasti metsällisiä aiheita. Itse pyrin osallistumaan ainakin metsäkatokeskusteluun, nähdään siellä!

    https://tieteenpaivat.fi/fi/ohjelma-2025

    Metsien hiilinielulaskelmat – mikä niissä on niin vaikeaa? Lauri Mehtätalo (Luonnonvarakeskus). Torstaina 9.1.2025 klo 13.00–13.45 Tiedekulmassa Yliopistonkatu 4 (myös striimi).

    Suomen kansalliset ilmastotavoitteet ovat tukeutuneet vahvasti metsien hiilinieluihin, mutta laskelmat tuntuvat vaihtelevan jatkuvasti. Luennolla tarkastellaan yleistajuisesti metsien dynamiikkaa, joka vaikuttaa hiilinielujen taustalla sekä valotetaan laskelmien muutosten taustalla olevia syitä ja arvioidaan laskelmien luotettavuutta tulevien nielujen ennakoinnissa.

    Luonto ja ihmisen hyvinvointi. Torstaina 9.1.2025 klo 11.30–12.45 Helsingin yliopiston päärakennuksen Pienessä juhlasalissa.

    Luonnossa liikkumisella ja oleskelulla on monipuolisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Luonnonvarakeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteisessä Luonnon terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys -hankkeessa tehtiin yhteenveto luontoympäristön terveys- ja hyvinvointivaikutuksista ja arvioitiin niiden taloudellista merkitystä Suomessa. Puhujina Seuran puheenjohtaja Liisa Tyrväinen (Luonnonvarakeskus), Jaana Halonen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja Hanna Haveri (Päijät-Hämeen hyvinvointialue)

    Seuran paneelikeskustelu ”Metsäkato Suomessa” Tieteiden yössä. Torstaina 9.1.2025 klo 17.00-17.45 Tieteiden talon (Kirkkokatu 6) salissa 104 (myös striimi).

    Vaikka metsäkatoa Suomessa on pidetty historian ilmiönä, maamme metsäala pienenee edelleen. Muutos on ollut vuosien mittaan merkittävä. Keskustelussa asiaa tarkastelevat Liisa Kulmala (Ilmatieteen laitos), Aino Assmuth (Luonnonvarakeskus) ja Tuomo Kalliokoski (Ympäristöministeriö). Keskustelun juontaa Anna Lintunen (Helsingin yliopisto).

    Voiko luontokatoa välttää? Perjantaina 10.1.2025 klo 10.00–11.15 Helsingin yliopiston Pienessä juhlasalissa.

    Luonnon ja sen monimuotoisuuden tila heikkenee nopeasti kaikkialla maailmassa. Millaisia keinoja meillä on estää katastrofi? Puhujina Mikko Mönkkönen (pj, Jyväskylän yliopisto), Panu Halme (Jyväskylän yliopisto) ja Minna Halme (Aalto-yliopisto)

    Luonnonvarojen ylikäyttö, vihreä siirtymä ja vaihtoehdot. Perjantaina 10.1.2025 klo 13.00–14.15 Tiedekulmassa.

    Luonnonvarojen kiihtyvä hyödyntäminen on keskeinen yhteiskunnallinen ja ympäristöllinen ongelma. Viime vuosina ilmiötä on alettu tutkia ekstraktivismina, jolla tarkoitetaan tapahtumaketjua, jossa alue jätetään hyödyntämisen jälkeen niin huonoon kuntoon, ettei muu tuotanto ole mahdollista. Millaisia oivalluksia ja erehdyksiä tutkimuksenteon prosesseihin liittyy? Session esitykset valottavat ekstraktivismeja ja niiden vaihtoehtoja eri luonnonvarojen, sosiaalisten toimijoiden ja alueiden näkökulmista. Puhujina Anja Nygren (Helsingin yliopisto), Maija Lassila (Helsingin yliopisto), Maria Ehrnström-Fuentes (Svenska Handelshögskolan Hanken) ja Markus Kröger (pj, Helsingin yliopisto).

    Sienijuuristot – maaekosysteemien kantava voima. Sunnuntaina 12.1.2025 klo 14.30–15.30, Helsingin yliopiston päärakennuksen Tekla Hultin -salissa (3. kerros).

    Kasveja yhdistävät sienirihmastot ovat dominoineet pintamaita lähes kaikissa kuivan maan ekosysteemeissä satoja miljoonia vuosia. Sessiossa pohditaan, millaisia vaikutuksia sienijuurisymbioosilla on maaeliöiden elämään ja globaaliin hiilitalouteen tänä päivänä. Lisäksi esitellään erilaisia vaihtoehtoja sienijuurisymbioosien ja eliöiden monimuotoisuuden edistämiseen sekä metsissä että omalla pihamaalla. Puhujina Sari Timonen (pj, Helsingin yliopisto), Sannakajsa Velmala (Luonnonvarakeskus) ja Stafva Lindström (Helsingin yliopisto).

    Soiden käytön oivalluksia ja erehdyksiä. Sunnuntaina 12.1.2025 klo 15.45–17.00 Helsingin yliopiston Tekla Hultin -salissa

    Suot kattavat kolmasosan Suomen maapinta-alasta. Niiden muokkaaminen elinkeinotarpeisiin alkoi satoja vuosia sitten ja moni oivallus on ehtinyt johtaa erehdyksiin. Puhujina Sakari Sarkkola (Luonnonvarakeskus), Jyri Maunuksela (Neova Group) ja Markku Koskinen (Helsingin yliopisto).

    suorittava porras suorittava porras

    Ukrainalaiset hurrasi …juuu!

    Ennen toista maailmansotaa kolme miljoonaa ukrainalaista oli näännytetty nälkään/Stalin  ja osa tapettu muuten vaan. Stalin laittoi sodassa loppuja tykinruuaksi muun muassa suomalaisia vastaan. Tätä samaa ”perinnettä” noudattaa Putinkin tällä hetkellä vähemmistökansallisuuksien suhteen. Tarjoaa mahdollisuuden palvella suurta Venäjää, mutta käytännössä on kyseessä kuolemantuomiosta  etulinjassa.

    PS. Jos oltaisiin Venäjällä ,Kalle ja Rukopiikki olisivat päässeet jo ajat sitten hengestään epäisänmaallisten ajatuksiensa vuoksi. Lievin vaihtoehto olisi nykyolosuhteissa sulkeminen muutamaksi vuosikymmeneksi tyrmään. Ihmettelenkin suuresti ,miksi he ylistävät alituiseen  ”naapurin” olosuhteita ja toimintatapoja .

     

    MJO

    Ymmärrän kyllä kadehtijoita. Ei se elämä ole helppoa vanhan kitisevän rouvan kanssa, jonka alushsme ei enää ole hampaissa. Tekohampaat, kun on lasissa.

    Minä taas säälin nuorikko rouvaa, jonka ukolla on jäykkää ainoastaan käytös. Varmaan rouvalla on oma salainen viihdyttäjänsä, jota seniiliukko ei tietysti huomaa, kun ymmärtää pelkästään klapien tekemisen päälle.

    Eihän se vesi tietenkään melomalla huonone.

    140ärrä

    Klapien tekeminen se on todellinen rakkaudenosoitus. Peiton heiluttaminen lämmittää hetken, klapit koko talven. 😉

    narisija

    Ihmettelen suuresti ,miksi he ylistävät alituiseen ”naapurin” olosuhteita ja toimintatapoja.

    Laitappa ”Suorittava porras” edes yksi esimerkki suuresti ihmettelemästäsi ”ylistämisestä”, pyydän vain omalta kohdaltani?

Esillä 10 vastausta, 28,341 - 28,350 (kaikkiaan 28,376)