..niin ja hernesoppaan runsaasti hirvenlihaa höysteeksi.😊 Laitettiin juuri pari lootaa hirven leikattua lihaa jatkojalostettavaksi. Tuloksena makkaroita, nakkeja ja purkkilihaa kotivaraksi. Kaikki on tarkoitus myös syödä. Kaikenmaailman villitysten mukana ei ryntäillä. Jos maha vähän kasvaa, mitä siitä. Hyvä mieli ja makunautinnot ovat asian toinen puoli. Se parempi. Synkistelijät ja kasviksilla kituuttelevat poistuvat yleensä keskuudestamme nuorempana.

Jäin miettimään mihin kategoriaan ruokaympyrässä kuuluvat suorittavan portaan herkulliset hirvituotteet. Ehkä luokkaan leikkeleet, joita tulisi syödä mahdollisimman vähän? Toisaalta hirven liha on vähärasvaista, joten tuotteen terveellisyys riippuu siitä mitä muuta purkkiin tai makkaraan menee.

Henkilön ruokavalion kokonaisuus ratkaisee ja henkilön perimä vaikuttaa myös sairastavuuteen. Itselläni on heikkoutena hiilihydraatit, siis leipä, pulla, suklaa ja jäätelö. On jonkin verran tutkimusviitteitä siitä että ihminen on edelleen luontaiselta terveelliseltä ravitsemukseltaan melko niukan kalorimäärän saaja. Maatalous energiatiheine viljelykasveineen sotki kuvion ja mahdollisti nopean väestönkasvun. Pitää siis palata askel taaksepäin. Paljon kuitupitoisia kasviksia ja ilonpilkahduksia hyvistä proteiinin lähteistä (siivekkäät, nisäkkäät ja merenelävät).

Kahvista en kyllä luovu mutta pullan koko on koko ajan pienentynyt…

Minulla oli poikamiehenä erittäin yksinkertainen ruokavalio. Joka toinen päivä purkkihernekeittoa , joka toinen päivä kaupan maksalaatikkoa, se isompi tuokkonen. Joskus vaihteluksi pari pannullista verilettuja. Ja paljon ruisleipää. Perjantai iltana tai lauantaina oli sitten gurmeen vuoro. Ruisleivälle paksuja paloja Gotler – makkaraa ja sinihomejuustoa. Pitkä olut kyytipoikana. Veren rauta oli työterveystarkastuksessa 187, enkä ollut koskaan kipeä. Metsurintyö vaati kovat eväät, kasviksilla ei pölkky liikahtanut. Vaimo toi sitten ruokapöytään vaihtelua, ja enemmän sairastelua.

40-luvulla oli vuosia, että suomalaiset söivät lihaa vain alle 400 g viikossa. 50 – luvulla päästiin jo yli 500 g viikossa. Syötiin pääasiassa viljatuotteita, perunaa ja kalaa. Nyt syömme lihaa yli 1,5 kiloa viikossa. 50-luvulla elinajan odote oli miehillä 64 vuotta ja naisilla 67 vuotta. Nyt nuo odotteet ovat yli 80 vuotta.

Maksalaatikkoa tulee enää melko harvoin syötyä, niin hyvää ja ravitsevaa kuin onkin. Onneksi näin hirvenmetsästysaikana maksaa on pöydässä usein. Useimmille hirvimiehille maksa ja munuaiset eivät kelpaa, meidänkin porukassa vain minulle. Herkullista maksaa on siten ruokapöydässä taas kolme kuukautta.