Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Pääkaupunkiseudun vihreiden energiapolitiikka muuttuu. Helenissä Osmo ”kivihiili” Soininvaaran vaihtuminen Atte ”Ydinvoima” Harjanteeseen näkyy heti.Tuskin maltamme odottaa rivivihreiden reaktioita ja mitä sanoo ekokapinalliset?
Onko ruska alkanut normaaliaikataulussa Lapissa vai onko myöhässä lämpimän kelin takia?
VTV arvioi että meren ja vesien hoito on onnistunut heikosti panostukseen nähden. ”Vesien- ja merenhoidon näkökulmasta tärkeimpiä toimenpiteitä olisivat ne, jotka vähentävät turhaa lannoitusta, ehkäisevät tehokkaimmin ravinteiden kulkeutumista pelloilta vesistöihin sekä edistävät lantaravinteiden siirtämistä ylijäämäalueilta tarvealueille taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävästi.”
Mitä merkitystä tuolla tehevyydellä muka on 50-luvulls vesistöt olivat niin karuja, että suunniteltiin niiden lannoitusta.
Jokirannat ovat nykyisin niin peitteisiä ja vieraslajien valtaamia, että ei rannoilta voi edes onkia. Ei yhtään kiinnosta onko vesi tummaa tai kirkasta. Kyllä ne särjet ja hauet siellä viihtyy ei niitä enää kukaan kalasta. Lohet ovat hävinneet eivätkä enää jokiin nouse vaikka nousu portaita on tehty miljoonilla. Kala poikasia voidaan kasvattaa kutujokia ei tarvita.
On se ihmeellistä, kun 1960-luvulla Suomessa oli vielä yli miljoona lehmää, mutta nyt enää 200000 eikä päästöt vähene. Ilmeisesti yksi lehmä voi nykytiedon valossa tuottaa päästöjä enemmän kuin miljoona lehmää 60-luvulla. Niin on tieto venyvä käsite nyky Suomessa.
Paljonko on 60-luvun lehmällä ollut ruokaa syötävänä ja paljonko on nyt 2020-luvun lehmällä ruokaa syötävänä kun verrataan 60-luvun ja 2020-luvun lehmän elopainoja Paljonko niillä on eroa eihän 60-luvun lehmän paino ole ollut kuin pikkuinen nasikka vaan siihen nähden samassa suhteessa päästöt elopainoon nähden
Suomalaiset käyttää maitotaloustuotteita nykyisin 50% vähemmän kuin 60-luvulla. Käyttömäärä vähenee joka vuosi, samoin lehmien lukumäärä ja maitomäärä. Lehmien koko riippuu niiden rodusta. Tilaa Pellervo, niin tiedät.
Erilaisten maitopohjaisten tuotteiden määrä kasvanut niin suureksi, ettei monikaan enää välttämättä miellä käyttävänsä niitä. Lisäksi tuonti on korvannut kotimaisia tuotteita. Luotettavimmat maitotuotteiden kokonaiskulutusmäärät löytyvät siten kauppojen tilastoista. Oletteko vielä koskaan nähnyt yhdenkään elintarvikeliikkeen pienentäneen maitotaloustuoteosastoaan?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 26,341 - 26,350 (kaikkiaan 26,465)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.