Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Jos Kehvelin säästöjen jälkeen ei olisi enää ympäristölupia myöntäviä viranomaisia, niin olisiko sen jälkeen ympäristöä haittaava toiminta kaikkineen kielletty?
Kävisin itsekin hakemaan säästöjä toiminnan sujuvoittamisesta, joten tuossa kohtaa olemme Kehvelin kanssa osittain samoilla linjoilla. Y-viranomaisia tarvitaan kuitenkin myös valvomaan lupien noudattamista sekä neuvomaan ja auttamaan vahinkotilanteissa. Pelastuslaitos tekee akuutit toimet, mutta ympäristöön jäävät pitkäaikaiset haitat pitää jonkun muun hoitaa. Jos y-viranomaisia on kovin ohuelti ja kiinnijäämisen riski pieni, vaarana on että mennään takapakkia takaisin 1960-luvulle ja ympäristöterveys vaarantuu ihmisen kannalta – ei vain luonnoneliöiden kannalta. Tilanne joka vallitsee nyt monin paikoin siellä missä meille tuotetaan tavaraa, Intiassa, Kiinassa jne.
AJ ei ota huomioon, että päästöt ovat vähentyneet tekniikan kehittymisen takia, ei suomalaisilla virkamiehillä ole noihin paljon vaikutusta. Teollisuus valvoo itse päästöjään ei viranomaiset. Emme pääse mitenkään takaisin 60- luvun päästöihin. AJ tyypillisenä byrokraattina näkee virkamiesten määrän ratkaisuna joka ongelmaan.
Minäkin puran mielelläni normeja siellä missä se on mahdollista. Esimerkiksi rakentamisen sääntelyn vähentäminen vapauttaa resursseja rakennusvalvonnasta neuvontaan. Yritystuet perkaisin myös.
Samaan aikaan Ruotsissa. Suomea varoitetaan toistamasta siellä tehtyjä virheitä, kuten asuinalueiden eriytyminen hyväosaisille ja huono-osaisille. Artikkelissa puhutaan asuntomarkkinoista. Asuntolainojen koko on räjähtänyt. Nuoret eivät pääse kiinni ensimmäiseen asuntoon vaan asuvat vanhempien nurkissa. Taustalla on ilmeisesti luokkajaon jyrkentyminen eli tuloerojen kasvu. Kansankoti ei enää ole entisellään?
”Etenkin maahanmuuttajat asuvat ahtaasti, pienessä kaksiossa voi hyvinkin asua kuusi ihmistä. Nuorilla ei välttämättä ole lainkaan yksityistä tilaa, ja siksi he viettävät suurimman osan ajastaan kadulla.
– Poliisien mukaan rikollisjengit värväävät usein juuri tällaisia nuoria, Cervenka sanoo.
Sama Hyresgästin tutkimus kertoo, että useampi kuin joka kolmas nuori aikuinen epäröi perheen perustamista tai muuttamista asuntojen hintojen vuoksi. Koska asuntojen hinnoista ja koroista puhutaan useammin kuin säästä, rahasta on Cervenkan mukaan tullut ruotsalaisten elämän tärkein mittari.
Yhteiskunnalliset luokkaerot ovat revenneet. Jos Tukholman Östermalmilta matkustaa metrolla Norsborgiin päätyy aivan toisenlaiseen maailmaan. Suuret luokkaerot ovat Cernvenkan mukaan klassinen indikaattori rikollisuuden kasvulle. Muuttuneet asenteet näkyvät etenkin nuorissa. Tuoreen nuorisobarometrin mukaan 53 prosenttia piti kaikkein tärkeimpänä asiana rahan ansaitsemista. Neljä vuotta sitten luku oli 36 prosenttia.
…
Cervenkan mukaan Ruotsin talous on kompuroinut jo kolme vuotta. -Bruttokansantuote on samalla tasolla kuin vuonna 2021, olemme menettäneet vuosien kasvun.
Suomi on totalitarisminen yhteiskunta. Missään muussa maassa ei ole niin paljon kansalaisten toimintaa rajoittavia lakeja kuin suomessa. Normien purku pitäisi alkaa siitä, että polttaa kaikki lakikirjat.
Öh, eikös näiden uusiksi brics miksi haluavien talous ole ihan kaaoksessa Turkki, Argentiina, Iran ja muita ”voittajia”?
Kyllä Eurooppalaisissa arvoissa on Suomen paikka ja pääsy länsimaiseen teknologiaan ja tutkimukseen ja yliopistotietoon on avain millä Suomi menestyy ja tuohon luuseri porukkaan ei liitytä koskaan.
Ruotsissa voi vaurastua vain omistamalla ja se on yksi syy jengirikollisuuteen, sanoo palkittu taloustoimittaja Andreas Cervenka. Hänen kirjansa Ahne Ruotsi kertoo, millaista tuhoa velkatalous tuottaa yhteiskunnalle.
AR, juuri näin! Uusia Nokioita syntyy jos on ihmisiä, koulutusta, tutkimusta, kehitystä ja pääomia. Ulkomaalaisia osaajia pitää houkutella ja saada jäämään. Kts. esim. tämänvuotisen Millennium-palkinnon saaja joka lähti 21-vuotiaana opiskelemaan Yhdysvaltoihin. Ottaisiko nyky-Suomi vastaan ja lähettäisikö pois puolen vuoden päästä työttömäksi joutumisesta? T&K-toiminnassa pätee valitettavasti periaate että ei voi olla pelkästään huippuosaamista, vaan on oltava laaja perusta ja paljon aktiviteettiä, kokonainen ekosysteemi, josta huiput voivat ponnistaa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.