Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Keitä valtiolla työskentelee ja onko julkinen sektori liian suuri, jos huomioidaan lisäksi kunnissa työskentelevät? Jutusta ilmenee että mm. eläkelaitokset lasketaan meillä julkiseen sektoriin (Ruotsissa ei lasketa), kun taas valtion liikelaitoksia kuten Posti ja VR ei lasketa. Jos väkeä on liikaa, mistä vähennetään, sotestako? Eipä naurata sitten kun itse tarvitsee palveluja.
Palkkalistoilla olevien määrä on väärä mittari. Ne hankkeet, joissa olen mukana, suurimman osan julkisen sektorin työntekijöille kuuluvista töistä tekevät konsultit. Eli palkkalistoilta voidaan kyllä väkeä vähentää ja ulkoistaa osa tehtävistä. Näin saadaan kustannukset jatkossakin kasvuun. Sen lisäksi, että konsultin veloitus on kovempi kuin julkisen sektorin työntekijän, konsulttiarmeijan intressit poikkeavat julkisen sektorin työntekijöiden intresseistä. Konsultin tehtävänä on huolehtia laskutuksesta ja siitä, ettei joudu mistään vastuuseen. Mitä enemmän konsultti keksii tarvetta raportointiin ja seurantaan, sitä enemmän konsultti voi laskuttaa. Lisäksi hankkeen ohjaus mutkistuu.
Pitäisi katsoa, millaisia tehtäviä hoidetaan ja paljonko niistä ollaan valmiita maksamaan. Vai voiko hommat hoitaa suoraviivaisemmin vailla turhaa seurantaa, raportointia yms. tuottamatonta työtä.
Linkin kirjoittaja on henkilö joka on ollut virkamiehenä vaikuttamassa terveydenhuollon kehitykseen.Kirjoituksesta päätellen hänkään ei tiedä miksi esim.Ruotsi ja Tanska pärjäävät pienemmällä henkilöstöllä.Ja kun ei tiedä niin ei voi ottaa mallia…
Otetaanpa esimerkki .Äitini on apteekin annosjakelussa.Lääkäri tai sairaanhoitaja ei pysty tai ei saa lähettää apteekkiin sähköisesti lääkelistaa.Eli se on lähetettävä kirjeessä tai kuten nyt aikataulusyistä minun(omaisena) on käytävä hakemassa sairaalan infosta paperinen lista ja vietävä apteekkiin.Sekä sairaalan henkilökunnalla että apteekilla on lupa tarkastella omakannasta tietoja mutta lääkelistaa ei sitäkään kautta saa jostain syystä näkyviin.Eli tämmöistä turhaa työaikaa menee paperien tulostamiseen,kirjekuorien liimailuun ja juoksuttamiseen infoihin.Kun vaihtoehtona olisi muutamalla klikkauksella laittaa lista näkyviin omakannassa.
Palkkalistoilla olevien määrä on väärä mittari. Ne hankkeet, joissa olen mukana, suurimman osan julkisen sektorin työntekijöille kuuluvista töistä tekevät konsultit.
Näin se menee, valtion ja kuntien oma henkilöstä pyörittelee sormiaan ja tehottomat, hitaat ja kalliit konsultit hoitavat työt.
”Näin se menee, valtion ja kuntien oma henkilöstä pyörittelee sormiaan ja tehottomat, hitaat ja kalliit konsultit hoitavat työt.” kokemukseni mukaan oma henkilöstö korjaa kelvottoman kalliilla laskutetun konsultin työn sen sijaan, että tekisi sen ammattitaitoisesti itse.
oma henkilöstö korjaa kelvottoman kalliilla laskutetun konsultin työn
Näinpä tuo tahtoi olla yksityispuolellakin ainakin isommissa firmoissa, myös suorittavassa portaassa, kun viime vuosia olin työelämässä vuosituhannen vaihteen tienoilla.
Jostain luin äskettäin oulussa julkisen puolen töistä palkkansa saavan yli 30 % työssä olevista, mikä liene suhde helsingissä, veikkaisin olevan vielä huonompi.
Minulla sattuu olemaan työkokemusta niin valtion kuin yksityisen puolelta. En kyllä voi sanoa että jossain tehtäisiin töitä enemmän kuin toisella. Ehkä työehtosopimusta valtiolla noudatettiin huomattavasti tarkemmin mutta ei sielläkään lorvittu. Samoin yksityisellä oli käsittämättömiä rönsyjä joita sitten korjattiin aika paljon. Varsinkin rakennuspuolella ja infrassa oli jos jonkinlaista säätöä. Yleensä lopputulos ei ollut kovinkaan edullinen. Ei tilaajalle mutta ei myöskään tekijälle. Samoin työajasta luistamista näytti tapahtuvan niin yksityisellä ihan yhtä paljon.
Sen kyllä huomasin kummallakin puolella että kun rahaa oli niin jostain sitä epäolennaista vain työnsuorottamiseen syntyi. Sitten kun rahat loppuivat niin enemmän keskityttiin työntekoon.
Prosesseja sujuvoittamalla saadaan tehoa ja säästöä. Ongelmakohdista kannattaa kysyä asiakkailta ja työn tekijöiltä. Jaetaan parhaat käytännöt kaikkiin kuntiin ja kaikille alueille. Oppia kannattaa hakea myös parhaista ja huonoimmista maista EU-alueelta. Kaikkien ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan.
Julkinen terveydenhoito on tehotonta ja kallista, nyt se on peitetty valtion budjettiin. Kun maksut nostetaan hiukan lähemmäs kustannuksia, rahat alkaa riittämään. Nyt leikkauspäivä maksaa 50€, kun hinnaksi laitetaan 500€, alkaa joutavat leikkaukset loppua ja rahat riittää. Aivan turha tarjota lähes ilmaispalveluja, jotka pitää rahoittaa ulkomaisella velalla. Se tie on kuljettu loppuun kymmenessä vuodessa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 26,061 - 26,070 (kaikkiaan 26,562)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.