Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Rane, tutkimusta Hiidenportista ei ehkä vielä ole julkaistu – se selittäisi miksi sitä ei löydy. Vähän enemmän tarttumapintaa tarvitaan jotta löytyy, viiden pisteen vihje ei nyt riittänyt! ☹️
Ihan suoraan samaa lausumaa mosaiikeista kuin Nirhamolla ja Halmeella ei löydy, mutta voin koettaa etsiä vielä. Vaikuttaa lupaavalta nuo Timo Kuuluvaisen tutkimukset… palaan niihin kohta.
Jonkinlaista mosaiikkia luonnonmetsässä syntyy, mutta ei ihan sellaista melko tasarakenteista kuin mitä hakkuut talousmetsissä tekevät. Myös isot talousmetsäkuviot ovat varmaan ok siellä täällä, koska niitä isoja luonnonmetsäkuvioita löytyy kyllä itärajan takaa vaikka ei meiltä.
Kts. esim. nämä.
Aakala: ”Metsikkötason rakennepiirteiden ohella maisematasolla talous- ja luonnonmetsien erot ovat eroja sukkessiovaiheiden runsaussuhteissa. Keskeisin ero on, että luontaisesti voimakkaat häiriöt ovat melko harvinaisia, jolloin vanhat metsät vallitsisivat maisemaa.”
Tuomas Aakala. (2021). Metsien luontainen rakenne, kehitys ja haasteet monimuotoisuuden turvaamiselle talousmetsissä. Metsätieteen aikakauskirja 2021 artikkeli 10673.
Myös tämä tiivistelmä kertoo asiasta, joskin aineisto on pieni, peräisin Värriön luonnonpuistosta. Aakala:
”Tulosten perusteella metsät muodostuivat puulajeittaisista ryhmittymistä, ”mosaiikeista”, joissa siis saman puulajin edustajat esiintyvät todennäköisemmin toistensa läheisyydessä, kuin eri puulajin läheisyydessä. Tämä rakenne, samoin kuin kuusi–koivu -puulajisekoitus näyttää pysyvän yllä ennen kaikkea vanhojen puiden korvautumisella saman puulajin yksilöillä. Tämä havainto poikkeaa aikaisempien aihepiiristä tehtyjen tutkimusten tuloksista.”
Myös Koivula ym.: ”Suomen metsille tyypillistä on osittaisten ja pienialaisten häiriöiden yleisyys. Näitä ovat esimerkiksi pintakulot ja pienaukkodynamiikka. Esimerkkejä viimeksi mainitusta ovat hyönteistuhot, jotka metsissämme tavallisimmin rajautuvat yksittäisiin puihin tai puuryhmiin, sekä patogeenisten lahottajasienten aiheuttama yksittäisten puiden kuoleminen, lahoaminen ja kaatuminen.”
Kuuluvainen, T. & Aakala, T. 2011. Natural forest dynamics in boreal Fennoscandia: a review and classification. Silva Fennica 45(5): 823–841.
Kuukkelikääntäjän tuotos:
Tarkoituksena oli tarkastella ja tiivistää tieteellisten tutkimusten tuloksia boreaalisen Fennoskandian luonnonmetsissä (eli metsissä, joissa ihmisen vaikutus on vähäinen) esiintyvistä metsädynamiikan tyypeistä. Etsimme systemaattisesti relevantteja tutkimuksia valituista referenssitietokannoista käyttäen hakusanoja, jotka kuvaavat metsän sijaintia, rakennetta ja prosesseja sekä luonnonmukaisuusastetta. Hakujen tuloksena saatuja tutkimuksia täydennettiin muilla tunnetuilla teoksilla, joita ei ollut indeksoitu tietokantoihin. Tämä menettely tuotti yhteensä 43 tutkimusta.
Tutkimukset ryhmiteltiin neljään eri metsädynamiikan tyyppiin alkuperäisen häiriö-sukkessiosyklin ominaisuuksista esitettyjen tietojen mukaan: 1) metsikön korvaavien häiriöiden aiheuttama tasa-ikäinen metsikön dynamiikka, 2) osittaisten häiriöiden aiheuttama kohorttidynamiikka, 3 ) puiden kuolleisuuden ohjaama laikkudynamiikka (> 200 m2) ja 4) puukuolleisuuden aiheuttama pienaukkodynamiikka (<200 m2).
Kaikki neljä tyyppiä raportoitiin sekä kuusi- että mäntyvaltaisista metsistä, mutta niiden yleisyys vaihteli. Pienaukkodynamiikkaa raportoitiin yleisimmin kuusimetsissä ja kohorttidynamiikkaa mäntymetsissä. Tarkastetut tutkimukset antavat parhaan saatavan kokonaiskuvan tieteellisistä havainnoista, jotka koskevat Fennoskandian hoitamattomien boreaalisten metsien dynamiikan ominaisuuksia ja vaihtelua.
Tulokset osoittavat, että hoitamattomille Fennoskandian metsille on ominaista monimuotoisempi ja monimutkaisempi dynamiikka kuin on aiemmin tiedetty.
*
AJ kommentti. Eri tyypit voivat olla seurausta esimerkiksi: 1 laajasta tuulituhosta, 2 pintakulosta jossa jää puita eloon, 3 sienen tai hyönteisen synnyttämästä kuolleiden puiden laikusta, 4 yksittäisen puun kuolemisesta vanhuuteen. Mikä näiden eri dynamiikkojen yleisyys sitten luonnonmetsässä olisi? En tiedä tarkkoja lukuja. Tyyppi 1 on kuitenkin melko harvinainen meillä. 2 voisi olla yleisin männiköissä, eli metsä jossa on jonkin verran elävää puuta pystyssä kuten siemenpuut ja säästöpuut olisi ehkä luontaisin malli männyllä. 3 ja 4 olisivat yleisimmät kuusikoissa, joten osalla jatkuvan kasvatuksen menetelmistä on tavallaan olemassa luonnonmukainen vastineensa.
”hoitamattomille Fennoskandian metsille on ominaista monimuotoisempi ja monimutkaisempi dynamiikka kuin on aiemmin tiedetty.”
Tämä siis ilmeisesti tarkoittaa sitä että hoitamattomat metsät eivät ole pelkästään ”vanhaa metsää”.Aukot,taimikot ja nuoret metsät lisäävät monimuotoisuutta ja monismutkaisuuksia eivätkä suinkaan vähennä kuten aikaisemmin on väitetty tapahtuvan talousmetsissä?
Kyllä: hoitamattomat ovat muutakin kuin vanhaa metsää. Dynamiikka tarkoittaa, että metsät muuttuvat ja uudistuvat eri tavoin. Mutta meidän metsämaisemassa noita nuoria ikävaiheita on paljon enemmän kuin luonnonmetsissä olisi ja ne poikkeavat merkittävästi niistä; mm. lahopuuta ja palanutta puuta puuttuu. Voidaan myös väittää että monimuotoisuuden kannalta vanhoja ikävaiheita on nyt selkeästi liian vähän ja niitä tulisi lisätä. Suurin kokonaismonimuotoisuus saavutettanee silloin kun metsäaluetasolla on olemassa kaikkia metsien ikävaiheita, ei pelkästään vanhaa metsää.
Tuohon on Rane varmaan monta mielipidettä. Yksi on Luontopaneelin ehdotus 10 % pinta-alasta suojeltua kaikissa maakunnissa. Oma asiantuntematon ehdotukseni olisi, että lisätään alueita arvokkaimmista alkaen niin paljon kuin suojelumäärärahat sallivat ja seurataan tilannetta. En osaa vastata y-järjestöjen puolesta.
Hesarin juttujen kommentointiin on mahdollisuus netissä kirjautuneille käyttäjille.
Onhan se, kun muistaa ajaa lehden agendaa. Riippuu tosin jutun aiheestakin julkaistaanko lehden linjasta poikkeavaa kommenttia. Sama pätee useaan muuhunkin julkaisuun.
Ei Hesarissa ole kommenteissa valintaa, vaan yleensä kaikki julkaistaan jos ovat asiallisia ja jos ehtivät tarkistaa ne. Sen sijaan mielipidekirjoitus on vaikea saada läpi.
Luontopaneeli vaatii 10% suojelua, mutta tuskin edes huomaa tai haluaa huomata jo olemassa olevaa suojelua, jota tulee koko ajan lisää useita reittejä pitkin Suomen metsiin. Kun esim. raivataan kymmenen hehtaarin taimikko, siitä jo yksi hehtaari siirtyy käytännössä suojeluun. Sitä ennen hakkuussa on jo jätetty säästöpuut, maalahopuut, suojakaistat, sekä myös vapaaehtoisesti kokonaan hakkuiden ulkopuolelle jätettävät alueet. Eniten tällaisten Luontopaneelien, yms. toiminnassa tympii, ettei mitään arvoa anneta metsänomistajien omalle tekemisille ja taloudellisille sijoituksille luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Halutaan vain korostaa omaa ylemmyyttä ”tietämätöntä ja osaamatonta” metsärahvasta kohtaan. Tuonkaltainen toiminta on hyvinkin tuttua historiankirjoituksessa, jossa sille ei tosin kovinkaan hyvää arvosanaa anneta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 25,561 - 25,570 (kaikkiaan 26,965)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.