Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Paras neliveto on sellainen jonka saa pois päältä polttoaineen kulutuksen minimoimiseksi tai automatiikka hoitaa vetotavan valinnan. Nykyautoissa pitää alkaa miettiä sitäkin että kaikkia kuljettajaa avustavia järjestelmiä ei saa pysyvästi eikä aina edes hetkellisesti pois päältä. Esimerkiksi törmäyksen esto voi reagoida huonosti jos metsäteillä on kasvillisuutta. Pysyvästi päälle lukittu luistonesto voi estää etenemisen.
Mettämies: ”Olen varmaan ennenkin kirjoittanut, että farkkujakson (4 Passattia) jälkeen tarve kääntyi cittymaasturin puolelle, mutta crv:n, foresterin ja parin muun koeajon jälkeen suunnitelmat meinasivat muuttua. Mutta sitten erehdyin koeajamaan Tiguanin…”
Volkkarin muotoilijoita on vaikea ymmärtää. Ensimmäinen Tiguan oli aika onneton yritys apinoida maasturia. Tuloksena ensimmäistä Rav4:sta muistuttava töppänä, mutta paljon sitä huonompi. Toinen Tiguan oli jo varsin onnistunut, linjat tasapainossa ja kokonaisuus ryhdikäs. Nyt tuore malli palaa taas juurilleen ryhdittömänä kuin pullamössöteini sohvalla puhelin kädessään. Varmaan silti uusi malli on käyttöominaisuuksiltaan hyvä, kuten Volkkarit tapaa olla.
KeMeRat: ”Jotkut elää vieläkin siellä muinaisuudessa. Itse vaihdoin pois nelivedoista, kun hoksasin, että etuvetoisellakin pääsee ja edullisemmin.”
Kauanko sinulla otti hoksata tuo? Itse en nelivetoista ole koskaan hankkinut. 30 vuotta sitten olin sellaisesta jossain määrin kiinnostunut, mutten koskaan sitä hankkinut. Silloin ajelin sen ajan mittapuunkin mukaan vanhalla takavetoisella.
80-luvulta tulee mieleen Subarun mainos ja sen kaksi huikeaa väittämää:
1. Jos pyörä ei vedä, se jarruttaa.
2. Neliveto voi jopa vähentää kulutusta, koska sutiminen vähenee.
Kahvipöytäkeskusteluissa aina välillä näitä totuuksia kuuli lauottavan. Hyvin tuntui mainos purevan autokuumeiseen kansaan.
Annelin kommenttiin liittyen, tuon ajan Subarussa oli kytkettävä neliveto. Keskitasauspyörästöä ei ollut, joten autoa ajettiin pääsääntöisesti etuvedolla. Kulutuslukemat oli silti karmeita. Käyttötesti-farmarissa turbomallin keskikulutus 50 000 km matkalla yli 11 litraa ja muissa testeissä vapaasti hengittävätkin veivät maantiellä yli 8 l. Talvitestissä kylmäkulutuksen kasvu kaksinkertainen muihin verrattuna, vaikka oltiin jo 90-luvulla ja Legacyssä nykyaikainen moottorinohjausjärjestelmä.
Etuvetomalleissa lukemat pysyivät kilpailukykyisinä vastaavan kokoisten etuvetomallien kanssa.
TM:n koeajossa vuonna -85 Subarun kulutusta testattiin etu- ja nelivedolla, mutta eroja ei saatu aikaan. Ja mistä ne olisivatkaan tulleet, kun voimansiirto tuo massaa autoon, oli veto päällä tai ei ja vetoakselit pyörivät kuitenkin mukana. Nykyään sähköautoissa on ehkä kehittyneempi voimansiirto, jossa neliveto ei niin paljon lisää ajovastuksia.
Mitäs noista museoautojen ongelmista, autossa on hyvä olla neliveto, jos siinä on yli 300 kaakkia, muuten jäisi sutimaan asfaltilla. Tietokone hoitaa millon tarvitaan nelivetoa nykyisin eikä kulutuksella ole mitään merkitystä, jos 100km vaatii 15kwh.
Meillä on päädytty ratkaisuun että neliveto on metsätilan kalustoa koska siellä sitä tarvitaankin. Etuveto riittää toisessa autossa kaikkeen missä sitä käytetään. Mökkitiekään ei ole niin huono ettei sillä pääsisi. Avolava nelikko on käyttöpeli parhaasta päästä ja suht ympäristöystävällinenkin kun käyttää E85:ttä.
15 vuotta diesel foresterilla keskikulutus 5,85 l/100km (mitattu tankkausten ja mittarilukeman mukaan, joten virhe luokkaa +/-5%). Mukana jarrullisen kärryn vetoa sekä ”maastoajoa” huonoissa olosuhteissa hangessa ja liukkailla pelloilla. Näin suunnistusta harrastavana, ei tarvinnut Lappeenrannassakaan traktoreita odotella. Suurin hyöty ollutkin suunnistusten peltoparkeissa ja muutama auraamaton talvitie. Toki liikkeelle lähtö risteyksissä talvella etu, kun muistaa ottaa luistoneston pois kuten AJ kirjoitti – pääsee ruuhkaisemmallekin tielle. Tietty parempi maavara etu, mutta aikanaan pösö 309:ssakin oli hyvä maavara ja toimi metsähommissa hyvin.
Eli tyytyväinen foresterikuski. Pahin vika jatkuvassa nelivedossa on kesärenkaiden kuluminen, kun synkronointi ei kaarteissa ole eikä voikaan olla täydellinen. Kesärenkaat kestää tyypillisesti vähän reilut puolet siitä mitä kesti etuvetoautoilla aikaisemmin.
Erehdyin aikoinaan viemään auton nelipyörä suuntaukseen, tuli käytyä kolmessa eri liikkeessä. Suuntaus tehtiin viisi kertaa ja tulos oli heikko. Asentajien ammattitaito ei tuohon riitä. Yhdestä liikkeestä vaadin rahani takaisin. Kahdelle maksoin säälistä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.