Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Toinen näkökulma HS.fi kommenttikentästä. Financial Timesin pääkommentaattori Martin Wolf pitää ammattiyhdistysliikettä tarpeellisena sosiaalisena instituutiona joka saattaa jopa parantaa talouden toimivuutta.
Ari Pääkkönen 27.2. 20:52
”Vaikkapa Financial Timesissa on hyvin monenlaista sisältöä, silti sen ääni on yhtenäinen.”
Olisipa hienoa, jos Helsingin Sanomien linja markkinatalouden ja demokratian puolustuksessa olisi yhtä johdonmukainen kuin Financial Timesin. Financial Times on niin vahvasti vapaan markkinatalouden kannalla, että se uskaltaa puolustaa sitä myös kapitalismin ylilyönneiltä ja korjata linjaansa tarvittaessa.
Linjan näkyvin hahmo on vuosikymmenten ajan ollut lehden talousasioiden pääkommentaattori Martin Wolf. Viime vuonna Prospect-lehdelle antamassaan haastattelussa Martin Wolf kuvaa omien mielipiteidensä muutoksia talouskriisien seurauksena. Hän pitää nyt ammattiyhdistysliikettä todella tärkeänä sosiaalisena instituutiona ja kertoo, ettei nuorena miehenä todellakaan ollut samaa mieltä. Britannian ammattiyhdistysliikkeen luhistumista ja sitä seurannutta työväenluokan hajoamista pieniin palasiin hän pitää katastrofina.
Martin Wolf ja Financial Times eivät suinkaan ole ainoita keskustaoikeistoon sijoittuvia talousajattelijoita, joiden mielestä ammattiyhdistysliikkeen heikentyminen haittaa talouden toimivuutta. Esimerkiksi ennen koronaa monet keskuspankkien johtajat toivoivat, että ammattiyhdistysliikkeet pärjäisivät paremmin palkkaneuvotteluissa, jotta keskuspankkien ei olisi itse tarvinnut lisätä niin paljon rahaa markkinoille.
Suomessa Britannian kaltainen ammattiyhdistysliikkeen luhistuminen ei onneksi ole välittömässä näköpiirissä, mutta pyrkimykset ammattiyhdistysliikkeen heikentämiseen ovat esimerkiksi hallitusohjelmassa selvästi nähtävissä. Toivottavasti Helsingin Sanomat osallistuu jatkossa aidosti markkinatalouden puolustamiseen. Se ei läheskään aina tarkoita omistavan luokan etujen puolustamista.
Minua hämmästyttää se, että palstalla esiintyy niinkin voimakasta ääliömäisyyttä AY-liikettä kohtaan kuin täällä on esiintynyt.
Miehet ovat kaulaansa myöten kurassa ja paskassa ja puhuvat halveksuen Proletaareista. Ei minkäänlaista luokkatetoisuutta ole heillä.
Se on, kun on reittä pitkin kiivennyt muutaman metsähehtaarin omistajaksi – vaikkka velkavivulla, niin sitä ollaan niin ”puu-Paronia, tai metsä-Patruunaa!
Venäjä hyvä esimerkki jossa kaikki rajoitettu. Nyky suomi menossa samaan suuntaan yksi päättä ja se ei muutu mitenkään vaikka pidetään mukamas neuvotteluja.
”talousajattelijoita, joiden mielestä ammattiyhdistysliikkeen heikentyminen haittaa talouden toimivuutta.”
Ruotsissa ammattiyhdistysliikkeen lakkoilua on rajoitettu,mm. laittomien lakkojen aiheuttamat kulut on korvattava työnantajalle.Toimiiko Ruotsin talous huonommin kuin Suomen?Onko työntekijöiden asema huonompi kuin Suomessa?
Ruotsissa liiton raha keskimäärin 800e enempi kuin suomessa 3 kk http://Ruotsissa ansiosidonnaisen korvaustaso oli 80 prosenttia palkasta ja siitä nauttivat lähes kaikki työttömät. Suomessa korvaustaso oli keskimäärin 58 prosenttia ja sen piirissä oli enää alle puolet työttömistä. Samoin työnantajan jos irtisanoo joutuu joutuu maksamaan siitä ja yli 50 v jos sanoo irti ei saa palkata uutta tilalle Ruotsissa työntekijän edut huimasti paremmat kuin suomessa.
Ranen kysymykseen: Ruotsin talous on vahvempi, mutta mikä osuus siinä on lakko-oikeudella, ehkä ei kovin merkittävä. Eikös Teslan tehtaalla Ruotsissa juuri ollut lakko, kukahan sen kulut maksaa? Ruotsissa on eroja meihin, on esimerkiksi säilytetty oma valuutta. Ruotsissa julkinen velka jonka kanssa meillä kärvistellään oli viime vuonna vain 7 % BKT:stä, meillä 34 %. Vastaavat luvut muualla Pohjoismaissa: Tanskassa 3, Islannissa 50, Norjassa -91 %.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.