Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Viesti kisa näyttää olevan virtsiksen h:ssa, mutta ei ero ole vielä edes 5:ttä 100:aa. Jesse jää tällä m:lla hopea:Assille rumin lukemin, vielä olisi tuntumassa m. ei kohta. Luulisi että nopiammin olisi k:nyt Jessin p:nen, m. ei riitä assin res..s:t!
Ikääntymisen mukaanaan tuomat pelkotilat (t-voima, s-autot, Janne yms.) lisäävät viestintää, mutta lisääntyykö tasaisesti!
Tuossa oli puhetta noista urheilutuloksista. Omat on Cooper 3210m, juostu n.20 vuotiaana. Penkki 145kg, jalkakyykky n.200kg ja maastaveto 220kg. Tehty joskus 25-28 vuoden ikäisenä kun harrastin puntti hommia. Noihin tuloksiin pääsee ihan ruisleivällä. Jalkapalloa pelasin alasarja joukkueessa 15 kesää ja jääkiekkoa 10 talvea, sekin alasarjoissa 2-3 divisioonaa. Nykyään kun on ikää tullut niin aloitin hiihdon lasten harrastusten myötä n.10 vuotta sitten. Talvessa semmonen 1000-1500 kilometriä. Aika urheilu painotteista oli nuoruus. Urheilu hommia kun vähentelin niin piti johonkin ruveta energiaa purkamaan niin rupesin ostelemaan metsiä ja tekemään metsätöitä. Metsien ostoon kouluttauduin lukemalla erillaisia talouskirjoja laidasta laitaan. No metsähommia nyt olin poikasesta asti tehnyt mutta kyllä siihenkin löytyy kirjallisuutta jota on tullut paljon luettua mutta käytäntöhän se paras oppi sielläkin on.
Näin talvella kannattaa pitää matalaa profiilia. Viikatemies on liikkeellä, jos nostelee liikaa päätetään, sivaltaa heti. Mieluummin pysyttelee takan lähellä sohvan pinnassa hyvien juomien kera, niin saattaa nähdä kevään. Kaikki turha extreami pois. Välillä joutuu päästämään katin ulos, siinäpä se päivän liikunta tulee samalla.
Näinhän se on, kuten Gla totesi. Jos peruskunto on olemassa, veri kiertää esteettä suonissa, eikä ole pahoja liikunta- ja tukielinvikoja, metsässä pärjää kyllä. Hartioiden välissä oleva kohouma on metsässäkin se kaikkein tärkein elin. Kun kokee työn mielekkääksi, ja malttaa uhrata hieman aikaa myös työn suunnitteluun, karsien pois turhat liikkeet ja askeleet, alkaa jälkeäkin syntyä.
Hyvin suunniteltu on melkein puoliksi tehty, kuten Visa sanoi. Työkaverina oli aikoinaan metsuri jolla oli varmaan nykyajan muotisairaus ACDC, vai mikä se nyt olikaan. Jos hänen kaikki liikkeensä ja hosumisensa olisi saatu tarkoituksenmukaiseksi, olisi kilpaillut moton kanssa. Työtulos jäi kuitenkin korkeintaan keskiverto metsurin tasolle. Olen vähän ihmetellyt näitä raivaajia, jotka painavat metsässä juttujensa mukaan akkukasa tai bensakanisteri repussa ja juomapullot vyöllä roikkuen ilman taukoja. Minulle pikku tauot tankkaamisineen, terän viilaamisineen ja kahvikupin ottamisineen ovat aina olleet eräs työn suola. Tauolla on aina hyvä arvioida vähän valmista jälkeä ja suunnitella tulevaa työtä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.