Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Yritykset siirtävät toimintojaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelle siinä vaiheessa kun eivät saa enää kalliiden vuokrien takia työntekijöitä. Ne työnantajat, joilla on siihen resursseja, hankkivat työntekijöilleen työsuhdeasuntoja. Kyllä yrityselämä ja yhteiskunta mukautuu muuttuviin oloihin yllättävänkin nopeasti. Muistui mieleen tapaus omasta elämästä 90-luvun laman ajalta, kun lapset olivat hoitoiässä ja uusi laki mahdollisti myös yksityisen perhepäivähoitajan toiminnan kunnallisten hoitajien lisänä. Se oli kunnalle niin uusi tilanne, että heitä piti opastaa asiassa. Lopulta homma toimi kaikkien kannalta oikein hyvin.
Markkinat hoitavat nämä asunto-ongelmat kuntoon. Jos vuokra-asuntoon ei ole tulijoita niin yksikään joppari ei pidä velkaista asuntoa itsellään. Joko asunto yritetään myydä tai sitten vuokria lasketaan. Niin kauan kuin yhteiskunta maksaa asumistukea niin kauan myös vuokrataso määräytyy sen mukaan. Turha on pääkaupungin asunto ongelmaa murehtia. Aina asunto järjestyy. Jos nyt yksinhuoltaja ei pääse haluamaansa kolmioon yhteiskunnan tuella niin sitten pienempään asuntoon omalla rahalla.
Asuntojen rakennusvaatimukset ovat kasvaneet, mutta suurin asuntojen hinnan korottajat ovat tontit. Tonttien hinnat ja vuokrat ovat kohtuuttomia. Näin se heijastuu sitten vuokriinkin.
Katselin eilen asuntotarjontaa Kontiolahdella. Vuokratontilla oleileva vuonna 2005 rakennettu omakotitalo, hintapyyntö 159000 euroa eli vähän yli 1000 euroa neliöltä (Yrittäjäntie 18). Täällä etelässä voi tontti maksaa 1000 euroa rakennusoikeusneliöltä. Uudisrakennusten rakentamiskustannuksiksi voi laskea alkaen 2000 euroa. Tuollainen 150 neliötä maksaisi siis uutena (ja myös hyväkuntoisena vanhana) vähintään 300 tuhatta plus tontti.
Hallituksen roolia Suomen talouteen liioitellaan. Kuten Korkman taas eilen viisaasti kirjoitti markkinatalous on johtanut ihmiskunnan vaurastumiseen. Markkinatalous taas Adam Smithin ajatuksin perustuu vaihdantaan markkinoilla, jossa kaikki ajavat omaa etuaan. Toimiakseen tarvitaan myös kilpailua. Yhteiskunta (hallitus) pystyy lähinnä vaikuttamaan kilpailuun ja siihenkin pääasiassa epäsuotuisasti. Suomen talouden nousut ja laskut ovat lähes täysin riippumattomia hallituksen toimista.
Sen sijaan valtiontalous on riippuvainen hallituksen toimista ja ainoa todellinen keino valtiontalouden säätelyyn on verotuksen säätely, joka taas sekin voi sitten vaikuttaa kilpailuun yleensä vapaata kilpailua sekoittaen eli haitallisesti.
Valtion tehtävähän ei ole tukea markkinataloutta, vaan luoda ne palvelut, joille ei ole toimivia markkinoita (maksajia), kuten yleisinfra, peruskoulutus ja sosiaali- ja terveyspalvelut on katsottu tällaisiksi. Muutoin valtion pitäisi pysyä markkinoiden ohjailusta sivussa. Sitä on myös työmarkkinoiden säätely muussa tarkoituksessa kuin perusoikeuksien turvaamiseksi, joita Suomen perustuslain mukaan on mm. oikeus riippumattomaan toimeentuloon.
Verotus on nyt ainakin tuloverotuksen osalta selkeästi kevyempää kuin 80- ja 90-luvuilla ja silloinkin pärjättiin, joten en kovin vielä hirsipuita rakentelisi verotuksen kovuuden vuoksi. Se että suurituloiset häipyy, johtuu siitä, etteivät he tarvitse yhteiskunnan palveluita, koska pystyvät ne itse ostamaan. Tämäkin vapaata kilpailua.
Kapitalistin pahimmat painajaisethan ovat kaskun mukaan: painajainen no 2 = sosialismi toteutuu; painajainen no 1= vapaa kilpailu toteutuu.
Noinhan se menee kuten isaskar kirjoitti. Valtiontalous ei pitäisi rakentaa niin että verotuksella ja maksuilla tehdään haittaa yritysten väliselle kilpailulle. Sama koskee työmarkkinoita. Niidenkin kuuluisi joustaa kysynnän mukaan. Toisekseen työmarkkinajärjestöjen ei kuuluisi ohjata valtiontaloutta niin kuin nyt on tapahtumassa. Kukin pysyköön omalla tontilla. Rikkaat kyllä käyttävät yhteiskunnan palveluja lähinnä infran ja rakentamisen osalta. Ehkä terveyden huollon osalta ei niinkään . Mutta yhteiskunta tarvitsee rikkaiden veroja yhtä lailla kuin keskituloistenkin. Sen vuoksi on tärkeää pitää siitäkin huolta ettei hyvää lypsylehmää tapeta kateudella.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 21,041 - 21,050 (kaikkiaan 27,397)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.