Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Noin puolet autoista myydään osamaksulla.
Joka neljäs uusi tai käytetty auto myydään käteisellä, ja joka neljänteen otetaan pankkilainaa.
Auton voi myös vuokrata käyttöönsä useaksi vuodeksi leasing-sopimuksella.
Taloussanomat vertaili kolmea eri tapaa hankkia samanlainen uusi auto alle.
1. Uusi Opel Astra Sports Tourer maksaa käteisellä noin 25 000 euroa. Plussaa: Ei tarvitse miettiä lainakorkoja tai tulevia maksueriä. Kuvio on selkeä. Miinusta: Verot, vakuutukset ja huollot on luonnollisesti autonomistajan hoidettava itse. Auton jälleenmyyntiarvo laskee sitä mukaa, mitä kauemmin sitä pitää.
2. Santander Consumer Financen laskelma 25 000 euron auton osto viiden vuoden lainalla.
Asiakas maksaa käsirahaa 5 000 euroa ja maksaa jäljelle jäävät 20 000 euroa yhteensä 60 kuukausierässä.
Kuukausierän suuruudeksi muodostuu 360 euroa, ja yhteensä asiakas maksaa käsirahaa ja lainanhoitokuluja viidessä vuodessa noin 26 750 euroa. Plussaa: Jos tililtä ei löydy tarpeeksi kahisevaa, uuteen autoon pääsee kiinni varsin edullisella korolla. Miinusta: Auto tulee korkojen ja järjestelymaksujen vuoksi noin 2 000 euroa kalliimmaksi kuin käteisellä ostettaessa. Auto vanhenee ja sen jälleenmyyntiarvo laskee, mutta tililtä lähtee joka kuukausi 360 euroa. Ja verot sekä huollot on hoidettava itse.
3. LänsiAutolta kyseisen auton saa käyttöönsä neljäksi vuodeksi 349 euron kuukausihinnalla.
Hintaan sisältyvät määräaikaishuollot ja -katsastukset normaalista kulumisesta aiheutuvat tekniset korjaukset kesä- ja talvirenkaat vanteineen.
Yhteensä asiakas maksaa neljän vuoden aikana vuokraa 16 750 euroa. Tämän jälkeen auto palautuu myyjälle, joka voi puolestaan myydä sitä eteenpäin.
Yksityisasiakkaiden leasing-sopimukset ovat nykyisin melko harvinaisia.
Tavallisempia ovat osamaksusopimukset, joissa asiakas sitoutuu maksamaan osan autosta 2–3 vuoden aikana. Tämän jälkeen hän voi joka lunastaa auton kokonaan itselleen, jatkaa rahoitussopimusta tai palauttaa autonmyyjälle, joka on sitoutunut ostamaan sen takaisin ennalta sovittuun hintaan. Plussaa: Raha ei ole sidottuna autoon. Jälleenmyyntiarvo on huolista pienin. Ei tarvitse huolehtia huolloista tai renkaista. Miinusta: Kun leasing-sopimus raukeaa, käteen jää vain muisto helposta elämästä.
Visakallon tavoista kullekkin sopiva systeemi varmaan löytyy ja hyvä niin. On aivan järkevää ajaa laadukkaasti uudehkolla autolla joka on paitsi käyttövarma myös turvallinen. Joten vanhojen roppisten paalaamiseen vaan ja autokaupoille, kyllä kannattaa. Rahoitus nykyajassa aivan yhtä tavallista asuntoihin kuin kulkupeleihinkin. Se autokin kulkee aivan yhtä hyvin ”vekselivedolla”.
Auton liisaus tulee tietenkin kalliiksi kun siinä joutuu auton koko hinnan maksamaan n. viidessä vuodessa. Kun pidän autoa n.7v kulu on vajaa 300€ kuukaudessa ja autolla on takuu koko ajan. Jos ajaa vanhemmalla autolla kulu on huomattavasti pienempi.
Visakallo: ”3. LänsiAutolta kyseisen auton saa käyttöönsä neljäksi vuodeksi 349 euron kuukausihinnalla. Hintaan sisältyvät määräaikaishuollot ja -katsastukset normaalista kulumisesta aiheutuvat tekniset korjaukset kesä- ja talvirenkaat vanteineen.”
-Oletan, en tiedä, että tuossa sopimuksessa on ajomäärä rajoitettu porrastetusti, eli perusmaksulla saa ajaa vain esim 15000 km tms, ja seuraavalla taksalla voisi ajaa 20000Km /v
Taikka sitten voisi olla esim ylimeneviltä kilometreiltä lisähintaa / km . Autoilun kustannuksia on vielä polttoaineet, pesunesteet ja ilmeisesti vakuutusmaksut?
Vertailu on Taloussanomien tekemä. Polttoaineet, pesunesteet ja vakuutuskulut tulevat lisäksi. Ovat varmaan samat kaikkissa vaihtoehdoissa. Kasko pitää tietysti rahoitus- ja vuora-autoissa olla. Omalla voi toki huristella ilmankin jos siltä tuntuu!
Hyvä kysymys Visakallo! Todennäköisesti vain silloin, jos metsän omistusmuoto olisi metsätalous-Oy ja auto olisi liisattu yhtiölle. Normaalitapauksessa vähennyslaskelma menisi kai niin, että autolle laskettaisiin todelliset kilometrikulut, ja metsätalouteen kuulumaton ajelu vähennettäisiin pois. Tai kuten aiemmin todettiin, toinen vaihtoehto on käyttää verottajan ohjearvoa 24 snt/km metsätalouden ajoa.
Verottajan mielestähän metsänomistus on sijoitustoimintaa eikä yritystoimintaa. Tämä näkyy selkeästi tulojen verotuksesta (pääomatuloverotus vs. yritysverotus).
Niinpä, ruotsalaisille artikkelin mukaan eritoten on lisälämmitin autossa tärkeä. En sinällään ihmettele kun ruottalaisten vakioauto on dieselkäyttöinen ja useimmiten farmarimalli. Eli kyllä minäkin vanhan dieselhopan varmasti lämmittäisin. Kuka sitä alvariinsa jaksaa viritellä avuilla käyntiin. Ja farmarin iso koppa ei lämpeä tuhnulla dieselin lämmöllä juurikaan lainkaan. Nyt ruotsalaisillekkin alkaa kuumottaa aivan muusta syystä eli dieselit ovat sielläkin romahtamaan päin arvoltaan ja paniikki alkaa naapurimaan autoiljoilla iskeä. On ikävä olla jälkijunassa mutta sitähän on myös suomen metsäkansa. Huikean heikossa jamassa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään