Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Luontoäitiä ei niinkuin pätkääkään kiinnosta, mitä joku apinalauma puuhastelee täällä pallon pinnalla. Se järjestää nämä puuhapetet kuitenkin eräänä päivänä täältä huitsin Nevadan ja se on niin kuin fakta, jolle ei voi yhtään mitään. Kosminen törmäys tapahtuu ennemmin tai myöhemmin, joka hävittää lajeista yli 90%. Näin on tapahtunut aina ennenkin. Tosin tällä menolla ihmiskunnalla on elinaikaa muutamia satoja vuosia. Kun lisääntyminen on ollut täysin kontroloimatonta, jos jokin muu lajia harrastaisi vastaavaa häiriökäytyäytymistä, ihmiset tuhoaisivat ne. Mikään muu laji ei voisi kuvitella olevansa jokin erityinen valittu ryhmä, jolla on kaikki oikeudet, mutta ei velvollisuuksia. Eli nämä ihmisoikeudet, jonka perusteella meidän pitää ottaa vastaan rajattomasti vastaan ihmisiä ympäri maailmaa. Koskaan ennen näin ei ole ollut. Maahan tunkeutujat on hoidettu pois päiviltä. Tämä lajin solidaarisuus on aika erikoista ja sitä esiintyy vain ihmisillä.
Suomihan on aivan esimerkillinen metsiensä käytön pragmaattinen vähentäjä, sillä maan metsävarat ovat lähes kaksinkertaistuneet reilussa viidessäkymmenessä vuodessa.
Kyllä maapallolla metsiä tulee olemaan satoja miljoonia vuosia senkin jälkeen kun ihmisiä ei enää tällä pallolla ole. Biosfääri ei ihmistä tarvitse mihinkään.
Visakallon touhussa on kyse enemmän kosmetiikasta kuin kosmisesta ilmiöstä. Niin on vähäistä puuhastelua. Antais lintujen pesiä rauhassa, niitä on paljon kuusikoissa.
EU-meppi Modig : Metsät on Suomen ongelma (päästöasioissa). Kun tuon tason tietämystä esitetään EU:ssa , ei ole ihme , jos sieltä tulee erikoisia , paikallisiin oloihin täysin sopimattomia esityksiä metsien hoitoon.
Pidemmän aikavälin kehityksestä: Ei ymmärretä, että paras tapa lisätä hiilinielua on puun kasvatus ja hiilivarastojen lisääminen tukkipuuhun ja sen käytön lisääminen rakentamisessa. Harvennushakkuut lisää tukkipuun osuutta. Sellutuotteet mm. vähentää fossiilista alkuperää olevan muovin käyttöä . Metsien museointi vähentäisi hiilen kertymistä pidemmällä aikavälillä eli olisi juuri päinvastaista kehitystä mitä Petkeles kertoo vihervasemmiston osaavan . Voit miettiä sitä itse jossain ryhmässä jossa ei kaikilla ole punaviherlasit päässä. Voisitte aloittaa vaikka pohtimalla miksi muutaman vuoden kestävä hiilen lisääminen metsiin ja puun korjuun vähentäminen Suomessa ei vähennä kokonaispäästöjä yhtään.
Monimuotoisuus asiat ja metsien suojelukin on tärkeitä , ja on otettu ja otetaan tulevaisuudessakin Suomessa huomioon monia muita maita paljon paremmin .
Ei meillä ole varaa eikä mitään tarvetta johonkin yltiövihreään maailman parantelupolitiikkaan, johon nykyhallitus on suuntautunut. Täällä on ollut tiukka ympäristölainsäädäntö jo vuosikymmeniä ja teollisuudessa kaikki tehdään, mihin tekniikka riittää. Viranomaisten resurssit ja halu pyörittää papereita on viety jo aivan äärimmilleen. Ympäristölupuen saanti kestää niin kauan että paperit vanhenee käsittelyn aikana. Ei ole enää mitään lisättävää. Teollisuuden poistovesistä on jatkuva valvonta, kaikki päästöt rekisteröityvät.
Petkeles taitaa viitata ”kokonaiskestävyyteen”. Metsästä saatavien hyötyjen tulisi olla tasapainossa. Julkisuudessa ollaan äänekkäästi huolissaan ekologisesta kestävyydestä, mutta kyllä uhkia kohdistuu myös sosiaaliseen ja taloudelliseen puoleen, jos metsää ei saa käyttää entisessä määrin taloudelliseen toimintaan.
Asia korjaantuisi hieman sillä että metsänomistajalle maksettaisiin puun lisäksi monimuotoisuushyötyjen ja ilmastohyötyjen tuottamisesta, mutta jos tähän tarkoitukseen menee suuria pinta-aloja, tehdään karhunpalvelus valtiontaloudelle ja työllisyydelle. Näillä ne suojelurahatkin maksetaan.
Olisi hyvä saada aikaa mekanismi, jossa suojelua ja hiilinieluja korvattaisiin verorahan sijasta yksityisellä rahalla. Jotain tällaista kai haetaan kun Luken tutkijat kirjoittavat ”luonnontuottometsästä”. Pitäisikö perustaa metsärahasto, johon talletettaisiin suojelualueita ja asiasta kiinnostuneet saisivat ostaa osuuksia? Toisaalta meillä on jo olemassa hiilinieluja myyviä yrityksiä ja Luonnonperintösäätiö tähän tarkoitukseen.
Kokonaiskestävyyteen kuuluu myös esim. muovin käytön vähentäminen. Kartongilla korvataan mm. kertakäyttökahvimukeja jossa on muovia, mansikka- ym. kuljetuslaatikoita , ja uusimpana Lidl korvaa esim. 30 t/a muovia , kun salaatti-ja yrttiruukkujen muovi on korvattu paperisilla. Miten tuo muovin korvaamien vaikuttaisi olevan niin kuin omasta mielestä ; hyvä vai huono asia ekologisuuden kannalta katsottuna ? Monia muitakin pakkauksia ja tuotteita saadaan kierrätyskelpoisiksi sellupohjaisista tuotteista valmistettuna , ja muoviroskien kertyminen vesistöihin ja eliöstöön mikromuovina vähenemään. Puuvilla kuluttaa valtavasti vettä ja sen korvaaminen puukuitutekstiileillä säästäisi paljon luonnonvaroja sekin. Öljyperäiset keinokuidut on toinen puuperäisillä kuiduilla korvattavaksi sopiva tuoteryhmä.
Pitkällä aikavälillä muovi on yksi haitallisimmista jätteistä mitä luontoon joutuu. Valtamerien mantereiden kokoiset jätelautat on useimmille tuttuja uutisista. Mikromuovina ne joutuu ravintoketjuun ja kertyy lopulta suuriin eläimiin ja ihmisiin. Isommat muoviroskat tappaa kaloja ja muita vesieläimiä paljon. Muovi ei juuri hajoa luonnossa toisin kuin kierrätyskelpoiset uusiutuvat puuperäiset-(tai muut kasviperäiset) tuotteet.
”Metsien käsittelyn vähentämisen tuoma hyöty ihmiskunnalle pitkällä aikavälillä ” oli Petkelesken teemana. Miten tuo ed. kerrottu suhtautuu siihen hyötyyn ? Mietipä sitä hiilitaseen muodostumisen lisäksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään