› Keskustelut › Metsänhoito › Mätästys

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 64)
1 2 3 4 5 6 7

  • Mätästys

    Lähetetty: 14.1.2020, 18:46

    Merkitty: 

    Nykyään kaikki vannovat kuuselle uudistettaessa mätästyksen nimeen.  Pari viime kesää on ainakin Etelä-Savossa olleet niin kuivia, että mätästys on ollut huono maanmuokkausmuoto. Muutama taimi on tullut ”hupina” tullut istutettua mätästä tehdessä syntyvän kuopan pohjalle, ja niiden kasvu on ollut suunnilleen tuplat mättääseen istutettuihin taimiin verrattuna. Vuodet eivät ole veljiä keskenään, mutta jos kahden viime kesän sääolot yleistyvät, niin muita menetelmiä on otettava käyttöön.

    Tekijä
    jpjulku
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 17.1.2020, 20:11

    EDIT

    Jätkä 17.1.2020, 21:01

    Katselin ensimmäisiä MH:n alueella tehtyjen ”syväaurausten” jälkiä.

    Homma tehtiin suhteellisen helppoon maahan Kokkumin perässä olleella piennarauralla, eli laitteella, joka pyyhkäisi ”jätkänpolun” kummellekin puolelle pari-kolmekymmentä senttiä syvän ojan kummallekin puolelle.

    Ojat tulivat viiden metrin välein. Taimet istutettiin jätkänpolulle, kyntöpalteen lähelle, jos oli hyvä paikka, niin palteeseen. Kummallekin polulle iskettiin taimet – en muista kuinka tiheään, mutta se oli kuitenkin niin, että koealoin mitattuna runkoluku oli tavoiteltu.

    Niin! Kävelin katsomassa paikkoja, joita olin istuttanut. Palteet olivat tasoittuneet ja ojakin oli lähes täyttynyt. Alueella olisi pystynyt helposti ajelemaan oikealla maasturilla pitkin ja poikin. Istutetut puut tosin olisi pitänyt poistaa.

    Enduro-moottoripyörällä olisi voinut ajella melko vapaasti, raivauspuusto oli jo lahonnut.

    Miksi nuo onnettomat änkeävät niille vähäisille alueille muka ulkoilemaan, kun ympärillä on satoja hehtaareita jopa koskemattomia metsiä?

     

    mulle 17.1.2020, 21:11

    Luonnon mukainen metsä on niin tasainen kulkea,sammalia,varpuja,metsäkanalintuja,mitään raiskattua läpeensä kuollutta sota tannerta.

    mettämiäs 17.1.2020, 21:15

    Jos istutettavat taimet ovat riittävän kosteat ja ne istutetaan riittävän syvälle mättääseen, ainakaan merkittäviä ongelmia ei tule edes kuivina kesinä. Jos niitä ongelmia tulee, jossain edellä mainituissa kohdissa on ryssitty…

    Menninkäinen 17.1.2020, 21:22

    EDIT

    Metsäkupsa 17.1.2020, 21:24

    Täällä taidetaan  jo itä-ukrainalaista sotatannerta sotkea suomalaiseen metsämaisemaan. Ettei olisi trollit liikkeellä. Itselle on vierasta, vaikka metsässä on tullut päivä, jos toinenkin vietettyä.

    Jätkä 17.1.2020, 21:28

    EDIT

    jees h-valta 17.1.2020, 21:34

    Olen kyllä viimevuosien kovimmat marjasadot kerännyt mätästysalueen sisältä ihan uusien taimienkin vierestä. Lehtipuun taimista toki kyse mutta ei se vaikuta marjasatoon sitä eikä tätä. Mutta se vaikuttaa onko ennen päätehakkuuta ollutkaan marjametsää. Jos ei niin ei varmasti ole mätästyksen jälkeenkään. Eikä tuolla alalla ainakaan näytä edes minkäänlaista paussia tulevankaan. Puolukka on eritoten isoa ja kypsää kun saa valoa enemmän.

    Gla 18.1.2020, 05:44

    Tietysti avohakkuu mustikat jokisikin aikaa vie. Kuitenkin muita mustikan määrään vaikuttavia asioita ovat varttuneessa metsässä puuston tiheys, kuusivaltaisuus ja peurojen määrä. Jos alueella on mustikkaa ennen päätehakkuuta, kyllä mustikka sinne takaisin tulee, kunhan metsää kasvatetaan sopivassa tiheydessä ja sopivasti sekapuustoisena. Tiheä kuusikko vie nuorestakin metsästä valon, eikä mustikka palaa.

    Toki luonnontilainen metsä on aina oma jutunsa virkistyskäytön kannalta, mutta sen vertaaminen talousmetsään ei ole järkevä asetelma. Me emme voi talousmetsistä luopua. Siksi suojellaan se mikä suojellaan ja jäljelle jäävissä pitää miettiä tarkoituksenmukaisia menetelmiä. Itse kierrän suosiolla ainakin ne kohteet, joissa heinikko haittaa kulkemista. Muut kuin päätehakkuuta odottavat koivikot usein (jos koivikoista harvinaisuutensa takia näin voi sanoa) ovat liian heinittyneitä. Samoin myrskytuhojen tai ehkä myös harsintahakkuiden takia liian harvaksi päässeet. Olenhan kertonut ennenkin Tapaninmyrskyn varttuneeseen kuusikkooni tekemästä n. 0,1 ha pienaukosta. Juurikaan muuta kuin heinää ei siinä vieläkään kasva.

    Laikkumätästys tuntuu olevan taimikon raivaajan ongelma, mutta T2-harvennusrisujen lahoamisen jälkeen ei kuopista haittaa enää ole. Ja edelleen tässä vaiheessa on hyvin hoidetussa metsässä puusto sellainen, että valoa riittää jatkossakin maahan saakka, eikä tuloksena ole pimeyden latistama aluskasvillisuus. Harvennusrästikohteessa edellytykset aluskasvillisuuden kehittymiselle katoaa. Siksi on vaikea käsittää sitä, mistä nimim. mulle osaa yhdistää talousmetsään mielikuvan läpeensä kuolleesta sotatantereesta. Ajatuskin siitä, että talousmetsään, jossa on tarkoitus kasvun avulla saada tulosta, liittyisi jotenkin luonnon kuoleminen, on kovin vieras ja ehkä jopa tarkoitushakuinen.

     

    Puuki 18.1.2020, 09:08

    Hyvät marja-ja sienisadot jk:n metsissä on yleensä kuvitelmaa joka ei toteudu.  Sen verran on jk:n koekuvioita katsastettu , että näkee senkin.  Samoin tuo pienaukkojen heinittyminen rehevimmillä mailla estää taimettumisen ja myös marjojen kasvun.  Yksi vanha istutuskuusikko väljennettiin  yli 30 vuotta sitten puistoasentoon.  Se vastaa PPA:ltaan jk:n metsää.  Kuusen taimia on syntynyt alikasvokseksi harvakseltaan ja ovat vasta  n. 1-1,5 m mittaisia. Parissa pienaukossa kasvaa heinää ja alle 5 kpl kuusen taimia .  Koivikon alle sen sijaan tulee kuusen taimia liiaksikin mutta epätasaisesti ryhmittäin eli siellä marjoja ei kasva liian tiheän kuusikon takia .

    Jos tavoitellaan hyvää marjasatoa niin pitäisi melkein palata auraukseen. Aurausalueilta saatiin ennen parhaat vattu ja mesimarjasadot kerättyä.   Puolukkasadot on parhaat saatu kuivemmilta kankailta äestysalueilta.  Mustikka on tosiaankin vähentynyt eikä siihen yhtä syytä ole kuten edellä tulikin jo kerrottuna.

     

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 64)
1 2 3 4 5 6 7