Keskustelut Tekniikka Mätästys minikaivurilla

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 61)
  • Mätästys minikaivurilla

    Merkitty: 

    Onko kukaan koskaan kokeillut, tehnyt, nähnyt kokeiltavan tai nähnyt tehtävän maanmuokkausta minikaivurilla? Puhun nyt alle 5 tonnin koneista. Yleensähän pikkukoneet ovat kumiteloilla, mutta rautatelojakin niihin saa. Ulottuvuus ja maavarahan niissä on tietty aika heikko, mutta kun ei tee urakkaa… Itse kaivuuliike esim mättään tekoon ei vaadi koneelta paljon voimaa – koneen voimasta se ei jää kiinni. Itsellä sattuu olemaan 3,5 tonnin kone, ja meinasin ensi kesänä kokeilla. Siinä on tosin kumitelat, jotka vähänkään löysänä eivät tahdo epätasaisella pysyä paikallaan. Rautateloja on saatavana. Jollain helpolla kohteella meinasin kokeilla kumiteloilla. Melko helppo olisi muuten kehitellä sellainen leveillä teloilla ja isolla maavaralla oleva kone, jonka voima riittäisi maanmuokkaukseen ja paino jäisi pariin tonniin (ja olisi siten vielä peräkärryllä vedettävissä). Olisi se vaan hienoa kun ei tarvitsisi rukoilla kaivinkonemiehiä hommiin (ja etämetsänomistajana sovitella aikatauluja) ja kustannukset jäisi murto-osaan…

  • Jätkä

    Tärkeintä ei ole taimien istutuspaikkojen tasavälisyys, vaan se, että kasvupaikka on hyvä.

    En lähtisi minikaivurilla kuokkimaan istutusaluetta, vaan ottaisin kunnon kaivukoneen ja syksyllä, jolloin ainakaan mätästäjillä ei ole niin kova ryysis.

    Tällöin mättäät tiivistyvät talven alla hyvin. Avaintekijä hommassa on sopiva kauha ja kuskin huolellisuus ja taito.

    Kerran kävimme uudistusalalla, jossa VT-kankaalla oli puunkorjuun jälkeen ajettu äkeellä erinomainen istutusmuokkaus. Kuinka ollakkaan, siellä mylläsi nuori sälli oksakasaan reikää, että siihen saisi taimen istutettua. Oksakasa oli yhden äestysvaon kohdalla ja noin viisi metriä pitkä. Kysyin syytä moiseen ja hän sanoi, että ohje on 2,25 metrin välein taimi.

    Nielin ajatukset, jotka hiipivät kaaliini. Eli en sanonut hänelle mitään…

    Mottimasa

    Kyllä varmasti löytyy kaivinkonemies  tekemään työn. Mikä pakko se on keväällä teettää kun koko sula aikaa, kuitenkinhan pitää olla talvi välissä painamassa mättäät lujiksi ennen istutusta? Minikaivuri on kohtalaisen kiikkerä kantojen päällä taiteiluun ja voimaa on liian vähän, vähän on hyviä hietikkokankaita joihin kevyt kalusto kykenee. Kuusenjuuret jo liian vahvoja, kiviä tahtoo olla aina, ei pienellä koneella lähde muutaku sammalta.

    Jätkä

    Taimikossa ei viisimetrinen ”aukko” ole yhtään mitään. Kymmenmetrinen pyöreäkin aukko on vain reikä.  Sehän ei ole kuin 78,5 neliötä. Sen ympyrän kehä on 31,4 metriä . Kun siihen kehälle iskee n. 14 tainta, on ”aukko” miehitetty!

    Kuka hullu kantaa kalliolle multakasoja, joihin voi istuttaa taimen kitumaan? Aivan järjetöntä touhua.

    Sitten vielä moititaan puupeltoja ja haikaillaan monimuotoista metsää!

    Pete

    Jätkä on taas noussut väärällä jalalla kun pelkkä asian kommentointi ei riitä vaan heti aamusta täytyy arvuutella kenen mielenterveys on järkkynyt.

    Minä en ole vaatinut koskaan että maata täytyisi ”ajaa” kallioille, mutta kaivinkoneen ominaisuutena olevaa 360 asteen käännöstä soisin myös käytettävän. Kyse on istutuspaikkojen laadusta. Ja ei ne töppyrät ihan toivottomia kasvupaikkoja ole olleet jos niillä on kuitenkin kasvanut parin tukin puita. Miksei seuraavassakin kierrossa?

    Jätkä

    Avokalliolle on kannettu aika monta kauhallista multaa, jos siitä on kasvanut parin tukin puita. Parin tukin puu on kuitenkin vasta aluspuu. Puhutaan tukkirungosta vasta sitten, kin siitä saa viisi tukkia.

    Jos kyse olisi kivikosta, menisi asia jakeluun, koska kivisessä maassa puiden kasvuolosuhteet ovat joskus paremmat kuin kukkapenkissä.

    Miksi ihmeessä pitää edes yrittää kiven päälle puuta kasvamaan, kun parin metrin päässä on sille oivallinen paikka vapaana.

    Joskus, kun katselee joidenkin noviisien istutustouhuja, ei oikein meinaa huumorintaju riittää, kun he yrittävät tonkia istutuskohtaajopa vain puolen metrin päähän valmiista istutuskohdasta. Eikä usko, vaikka kymmenenkin kertaa heille sanoo, että älä laita siihen, tuossa on hyvä paikka.

    wanhajätkä

    Muokkaushan on juuri homma jonka Mhy hoitaa ketjutettuna varsin edullisesti. Miksei se toimi kaikkialla. Ainakin Mänty-Saimaalla ja Rovaniemellä se toimii. En lähde omalla vanhalla koneella itse räpimään.

    Jätkä

    Jos sattuu jo omistamaan minikaivurin, niin voihan sillä harrastaa. Kuitenkin laskisin minikaivurillekin jonkinlaisen tuntikustannuksen, koska ei se ole ollut ilmainen, eikä se kestä käyttöä ikuisesti ilman huoltoa ja jopa remontteja. Helposti voi myös elätellä ajatusta, että sen kanssa temutessa tulisi säästöä niin paljon, että ajalle saisi jonkinlaisen tuntipalkan itselleenkin.

    Jos iso kaivukone ammattihenkilön käyttelyssä maksaa 50 €/ tunti, niin paha on pistää halvemmalla sama työ. Taikka urakkataksa on sovittu ja todettu kohtuulliseksi.

    Ei kannokossa liikkuminen raskaammalla kaivukoneellakaan ole herkkua teloille ja yleensä alakerralle. Vanha kunnon Bröyt olisi ehkä kova sana siinäkin hommassa.

    Pete

    Jätkällä on mahtavat puheet, kyllä minun mielestä kahden tukin puu on jo ihan tukkipuu. Taitaa viiden tukin puut jäädä haaveeksi valtaosalla suomalaisista metsäkuvioista nyt ja tulevaisuudessa. Eipä silti onhan se komeaa kun leimikon isoimmat kuusirungot ovat yli viisi mottisia. Sellaisia ei kuitenkaan varsinaisesti kannata kasvattaa.

    En ehkä osannut Jätkälle selvittää riittävästi rautalangasta vääntäen minkälaisissa olosuhteissa mätästarpeita kannattaa puomilla siirtää pidemmällekin kuin siihen 1-2 metrin päähän. Turhaa se vääntäminen taitaa ylipäätään olla, mutta sanotaan nyt niin, että kallio-notko mosaiikki voi olla hyvinkin pienipiirteistä. Kivisiä ne ovat lähes aina. Jos tavoitteena on hyvä istutuspaikka niin aina kannattaa tavoitella kivennäismaapintaista mätästä, tästä tuskin olemme Jätkänkään kanssa eri mieltä? Mätäs on paras paikka myös männyn pottitaimelle. Ainakin se on parempi kuin kivikkopohjainen laikku. Ei ole tietenkään tarkoitus tehdä niitä mättäitä minkään siirtolohkareiden päälle tai aivan kalliopintaiselle töppyrän kärjelle, tämän Jätkäkin varmaan ymmärsi, mutta kun hänen tyylinä tuntuu olevan aina tölväistä kun mahdollista, niin tekstitkin ovat sen mukaisia. Jos töppyrän laitamilla on kasvanut tukkimittaisia puita, niin kyllä sinne voi ja kannattaa tehdä mättäitä ja varmistaa uudenkin puusukupolven syntyminen ja saaminen samaan käsittelyrytmiin kuvion parempikasvuisten puiden kanssa.

    Ketjun aiheeseen liittyen, edelläkuvattujen(kaan) mättäiden teko ei minikaivurilla onnistu.

    Meisa82

    Tulikos pikkukoneella naveroitten teosta mitään? Kokemuksia kaipaan tekijöiltä en pähkäilyä paljo koneitten pito maksaa yms.

    Mulla on oottamassa hehtaarin pellonpala mistä otan koivut polttopuuksi ja varmaan pikku catilla (2t) kaivan vanhat naverot auki. Olis isompa (10t) konekin hallissa mut jotenkii tuntuu et tolla pienellä pitäis yrittää ja onnistua.

    Kuusta kuivempiin kohtiin ja loppu ala koivua joenvarteen istutetaan. Heinäämistä sitten varmaa riittää mut onneks on ihan ”naapurissa”.

    mehtäukko

    Kyllä pellolla pikkukone pärjää, mutta mitä möykkelikömpi, rinnettä, kiveä yms, viisainta pysyä pihamaalla. Kylällä eräät veljekset tussaroivat alle hehtaarin mäkistä kannokkoa melkein viikon ajan Hitachin 2-3 tn räpsyllä.. 🙂

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 61)