› Keskustelut › Metsänomistus › Märkä puu lämmittää kuivaa paremmin

  • Tämä aihe sisältää 33 vastausta, 10 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 11 vuotta sitten 6 m3 toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 33)
1 2 3 4

  • Märkä puu lämmittää kuivaa paremmin

    Lähetetty: 16.10.2013, 21:45

    Lainaus Yle Uutisista:

    Lestijärvi on koekenttänä, kun savolaisyritys yrittää saada epäilevät Tuomaat vakuuttuneeksi, että vedestä löytyvät ainekset puuhakkeen aiempaa tehokkaampaan polttamiseen. Hakeosuuskunnan vanhat laitteet ovat saaneet antaa tilaa uudelle tekniikalle. Veden poltoksikin kutsutun tekniikan keksijä Timo Heimonen on yrittänyt saada jo viiden vuoden ajan energia-alan asiantuntijat vakuuttuneeksi keksintönsä toimivuudesta.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Korpituvan Taneli 24.10.2013, 18:53

    Erilaisten puiden polttamisessa tullaan todella joskus hiukan outoihinkin päätelmiin. Tämä johtuu siitä että nämä ns calorimetriset lämpöarvot ovat siinä mielessä teoreettisia että niissä palamiskaasut jäähdytetään takaisin lähtölämpötilaan. Siinä siis höydystyneen ja palamisessa syntyneen veden höyrystysmislämpö otetaan talteen. Eli kosteus ei vaikuta lopputulokseen.
    Toinen hämmentävä tekijä on kun arvot mitataan pottoaineen painon mukaan ja puussahan me käsittelemme tilavuutta.

    Tavallinen polttoprosessi on hyvin erilainen, siinähän höyrystyslämmöt karkaavat taivaan tuuliin samoin muunkin savukaasun lämpö.
    Se minkä huomaamme tulokseksi esim. varaajaa lämmittäessämme sisältää paljon muutakin kuin palamisen on lämmön siirtymistä tulipintojen läpi yms.
    Käytännön palamisessa myös polttoilman määrällä ja jaolla saatetaan vaikuttaa paljonkin savukaasujen lämpötilaan jne.

    Takassa ja monesti myös keskuslämmitysuunissa lämpö ei yksinkertaisesti ehdi siirtyä eteenpäin pintojen läpi, vaan menee harakoille. Palamistapahtumaa pitäisi siis pitkittää.
    Vedolla voidaan palamista säätää kunhan ei mennä ali-ilman puolelle.
    Isot ja erityisesti pyöreä puut palavat hitaammin.
    Niin ja tietysti kosteampi puu hidastaa palamista. Jos kosteus on sopiva saattaa olla että palamisen hidastumisen aiheuttama lämmönsiirtohyöty olla suurempi kuin kosteuden haitat.

    Kun sitten on sen seitsemänmoisia tulisijoja ja kovinkin monenlaisia puita niin variaatioita syntyy paljon. Siksi ei pidä suoralta kädeltä tyrmätä sitäkään mielipidettä että pienestä kosteudesta voisi olla jopa hyötyäkin.
    Toki kosteus polttopuussa pääsääntöisesti silti on haitta, monellakin tapaa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta 24.10.2013, 18:59

    Asiaa sivuavana laitan joskus aina pannun pesään aika kosteita puita kuivien joukkoon ja siivoan kattilan tulipesän pinnat sillä konstilla. Kun vanha Jämä on jostain seosteräksestä tulipintojen osalta niin siitä tulee aivan uutena kiiltävä teräspinta näkyviin. Kuorii laattoina pinttyneen noen pois. Ei tarvi paljon rassailla.

    Korpituvan Taneli 24.10.2013, 19:13

    Jees H-valta:
    ”Asiaa sivuavana laitan joskus aina pannun pesään aika kosteita puita kuivien joukkoon ja siivoan kattilan tulipesän pinnat sillä konstilla. Kun vanha Jämä on jostain seosteräksestä tulipintojen osalta niin siitä tulee aivan uutena kiiltävä teräspinta näkyviin. Kuorii laattoina pinttyneen noen pois. Ei tarvi paljon rassailla. ”

    Siinä ilmeisesti vesihöyry toimii irroittajana. Monesti puiden kosteus erityisesti lisää tulipintojen nokea. Kuten sanottu kattiloita on niin moneen lähtöön.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli 24.10.2013, 19:17

    Tietämättä mitä on tuon uutisen takana, en sitä voi kommentoida, mutta muuten hiukan vedestä ja palamisesta.

    En tiedä tuosta kuusmotin mainitsemasta, veden käyttämisestä polttomoottorissa katalysaattorina, mutta ns häkäpönttöautossa sitä käytettiin.
    Häpönttöautossahan poltettiin ensin puuta liian vähällä hapella että saatiin häkää eli hiilimonoksiidia (CO). Se on palava kaasu, joten kyllähän se auto silläkin jotenkuten kulki. Kaasua terästettiin tiputtamalla pilkeuuniin vähän vettä. Jos lämpötila oli riittävän korkea hajosi vesi vedyksi ja hapeksi. Tämä prosessi (terminen dissosiaatio) on voimakkaasti lämpöä sitova (endoterminen). Tälläinen vedyn ja hapen seos pyrkii yhtymään uudelleen vedeksi ja siksi sitä on kutsuttu myös räjähdyskaasuksi. Häkäpönttöautossa se siirtyi sylinteriin ja räjähti siellä. Näin saatiin melkoisesti siirrettyä pilkeuunin lämpöenergiaa sylinteriin käyttövoimaksi.
    Tämä veden kanssa pelaaminen oli hyvin tarkkaa hommaa, jos pilkeuunin lämpötila ei ollut riittävän korkea, niin veden tiputus vain höyrysti veden eikä höyry ole polttomoottorin sylinterissä hyväksi. Samoin tietysti kävi jos ahneus iski ja vettä pantiin liikaa.

    Tämä aloituksessa mainittu tapa olisi ilmeisesti jotain sähköistä dissosiaatiota, jonka tuloksena oleva veden ja hapen seos tietysti palaa vedeksi siellä hakkeen joukossa. Kysymysmerkiksi jää, miten se sitten lisää energiaa? Dissosiaatio vaatii tarkalleen saman energian kuin mitä sitten myöhemmin palamisessa vapautuu.
    Häkäpönttöautoissakaan ei saatu lisää energiaa, sitä vain siirrettiin pilkeuunista sylinteriin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    ensolainen evakko 24.10.2013, 20:31

    Kannatttaa katsoa GENERAATTORIKAASU.

    Siinä on osa kerrotun ”häkäpöntön” hyviä ominaisuuksia.
    Erilaisten takkojen, uunien ja puukeskuslämmityskattiloiden hyötysuhteiden kansa asialla on niin lyhyt sukulaissauhde, että homman voi unohtaa.

    Tämän emeritus prosessimiehenä varmaan varmentaa myös Korpituvan mies, Taneli

    6 m3 24.10.2013, 21:37

    Se on tuon kaasun kanssa vähän niinkuin Eemelin nestekaasukitarassa, neste nautitaan eestä ja kaasu tulee perästä?
    Oho, sano Eemeli. 🙂

    Aukusti 24.10.2013, 22:07

    Työkaverini, toimistomme LVI- teknikko kehoitti ruiskuttamaan suihkepullosta vettä kuumille keskuslämmityskattilan pinnoille karstoittuneen pikikerroksen poistamiseen. Toimihan sekin konsti kun kattila oli poltettu todella kuumaksi.

    Arvelutti kuitenkin, mitä se aiheuttaa pinnoille. Syöpyykö ”Jämä-Junior 1 K ” tällaisesta käytöstä?

    Kourallinen galvanoituja nauloja tai pala katiskoverkkoa kuumaan tulipesään oli myöskin yksi kuulemani keino!

    Mitä tuumaavat palstan kattila-asiantuntijat tällaisista keinoista?

    jees h-valta 25.10.2013, 19:07

    Aukustille vastaisin että ainakaan Jämä Junior 2k ei ole syöpynyt.
    Vm-73 ja toimii nytkin. Ja ei tarvii miettiä mitä pistää pesään. Palavat materiat menee kaikki ja seosteräspinnat tuntuu kestävän. Nykypannut ei aivan samaan enää pysty.

    jees h-valta 25.10.2013, 19:11

    Sori lisäys mutta niitä nauloja tuppaa kyllä tulemaan liikaakin. En tiedä ovatko galvanoituja mutta kun tuo firman takapiha on tullut luvattua pitää puutavaravapaana ja on sieltä jokunen sata trukkilavaakin läpi mennyt Jämästä. Yleensä ne alkaa loppua tuossa Joulukuun alkuun mennessä ja on tavallaan helpotus siirtyä klapien käyttäjäksi. Soluarina on tuossa sekapoltossa välttämätön.

    6 m3 25.10.2013, 19:55

    Ne taitaa olla liimanauloja joita kuormalavoissa käytetään.
    Kuormalavoja ei viitsi käänteispalokattilassa polttaa. Joutuisi poistamaan rautakönttejä polttokammiosta.
    Metallisulatot olkoot erikseen.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 33)
1 2 3 4