Keskustelut Metsänomistus Märkä puu lämmittää kuivaa paremmin

  • Tämä aihe sisältää 33 vastausta, 10 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 11 vuotta sitten 6 m3 toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 33)
  • Märkä puu lämmittää kuivaa paremmin

    Lainaus Yle Uutisista:

    Lestijärvi on koekenttänä, kun savolaisyritys yrittää saada epäilevät Tuomaat vakuuttuneeksi, että vedestä löytyvät ainekset puuhakkeen aiempaa tehokkaampaan polttamiseen. Hakeosuuskunnan vanhat laitteet ovat saaneet antaa tilaa uudelle tekniikalle. Veden poltoksikin kutsutun tekniikan keksijä Timo Heimonen on yrittänyt saada jo viiden vuoden ajan energia-alan asiantuntijat vakuuttuneeksi keksintönsä toimivuudesta.

  • Hiluxmetsuri

    Mielenkiintoinen ajatus polttaa sellaista joka on syntynyt palamisen tuloksena. Kaipa tuossa on joku uusi ajatus taustalla?

    Gla

    En minäkään usko, ennenkuin näen. Toivon silti, että menetelmä toimisi. Tarve takkapuiden kuivattamiseen ei poistu, mutta jos energiapuun kuivattaminen aukon reunalla olisi tulevaisuudessa tarpeetonta, olisi se taas yksi edistysaskel metsätaloudessa.

    jees h-valta

    Ehdottomasti. Tuo teiden varsien rumistus pitäisi jotenkin ratkaista.
    Kun on latvukset ja kannot tulee monelle ongelma kun ei oma tienvarsi riitä edes lanssiksi.

    ensolainen evakko

    Otsikko on tyypilistä höpö-höpöä!

    Kesämökkini taustatarinoita: ”Naiset motkottivat märistä puista. Joku ukko tai ukon poika neuvoi, menkää Aarnen oppiin, se saa märänkin palamaan.”

    Kyseinen Aarne oli hyvin vauraan talon poika. Hän asui hirsitalossa yksinään ja lämmintäkin tarvittiin. Parhaimmillaan valmiille tulille tuoretta leppärankaa. Tuvan uuni oli reilusti miehen miittainen. Leppärangat tyvi edeltä uuniin ja latvat tuolin selkänojan päälle.

    Kun joskus oli kylän miesten yhteiseloa, niin Aarne oli kotipihoillaan lievästi ylikuntoinen. Kumppanit lähtivat ”kuntotestiin” aamulla. Pitkän huhuilun jälkeen isäntä löytyi uunista karvahattu korvan alla ja pää pankolla. Kyllä märkääkin voi polttaa josko osaa.

    6 m3

    Sinällään vanha keksintö, johan vettä on käytetty polttomoottoreissa hmm ”katalysaattorina” tehostamaan palamistapahtumaa.
    Myös tuo viittaus vetyyn, pitkään on kehitelty moottoritekniikkaa joka käyttäisi polttoaineena vetyä.

    Rane

    Eli tuossa laitoksessa vesi muutetaan sähköllä vedyksi joka poltetaan hakkeen kanssa.Ranesta tuo kuulostaa äkkiseltään jonkinlaiselta ikiliikkujalta mutta eihän sitä koskaan tiedä.

    Aukusti

    Ainainen varsinaiseen työhön liittymätön keskustelun aihe oli toimistomme väellä siitä, mikä puu on parasta ja miten kuivaa sen piti olla. Olihan siinä monta ”kuppikuntaa” mielipiteineen.

    Joku tykkäsi rutikuivasta ja toinen hieman kosteammasta.
    Sytykkeenä kuiva puu on tietysti parasta. Mutta jos omasta metsästä omin voimin kerää roskapuuta,niin poltettavan puun polttoarvolla ei ole mielestäni suurta merkitystä.
    Myydään ne parhaat, eli halutuimmat koivut ja poltetaan itse loput.

    Kerran kävi niin, että myytäni toimistorouvalle kuivia kuusihalkoja leivinuunipuiksi, niin miehensä kommentti oli: ”olitpa myynyt niin kuivat puut, että vaimon lämmittäessä ensi kerran, hänen leipänsä paloivat pilalle”.

    Samoihin aikoihin (viime vuosituhannella) olin lukenut erään tieteellisen tutkimuksen lämmön siirtymisestä keskuslämmityskattilan seinämien läpi veteen. Tuloksena oli, että kosteus auttoi lämmön siirtymisessä veteen hieman paremmin kuin rutikuivaa puuta poltettaessa!

    Ko. tutkimusta en taltioinut, enkä ole sitä myöhemmin saanut käsiini.

    6 m3

    Onhan niitä, tutkimuksia ja hutkimuksia.
    Kymmenkunta vuotta sitten jossain lehdessä julkaistiin tutkimus että hellapuuna on paras 5X5 cm:n palikka.
    Silloin on kaasuuntuminen ja palaminen optimaalisinta.

    Oman kattilan kanssa pelatessa on myös tullut yllätyksiä, varsinkin noista hutkimuksista. Paljon niissä on ”mutua”.
    Kattilassani kuusi on osoittautunut koivun veroiseksi puuksi lämmityksessä.
    Pesällinen kuusta antaa samanverran lämpöä varaajaan kuin koivu, vaikka punnittuna kuiva kuusi jää paljon kepoisammaksi.
    Joskus oikein kuivia kuusia polttaessa kattilan lämpöjen ”rynnätessä” olen heittänyt sekaan tuoreita kalikoita, niin kuusesta lähtevä leijutuhka on vähentynyt, aivan kuin palaminen olisi tehokkaampaa.
    Lieneekö jotain yhteyttä tuohon aloituksessa mainittuun innovaatioon?

    Puun takaa

    Saatat kuusmotti olla oikeilla jäljillä.
    Korkeiden lämpötilojen ja jonkinlaisten katalysaattoreiden kanssa siinä ilmeisesti pelataan.
    Alotuksen otsikon laitoin tarkoituksella keskustelua herättäväksi.

    Rane

    Jaa?Vesi ilmeisesti vaatii yli 2000 asteen lämpötilan että se alkaa hajota vedyksi ja hapeksi.Missähän kohti niissä sodanaikaisissa häkäpöntöissä olisi ollut niin kuumaa?
    Tässä uudessa Lestijärven lämpölaitoksessa vesi siis hajotetaan sähköenergialla jota kuluu väkisellä enemmän kuin sitten sitä vetyä polttamalla saadaan.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 33)