Keskustelut Metsänomistus marjanpoimijat

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 18)
  • marjanpoimijat

    Kertokaahan kokemuksistannne välittäjien värväämien ulkolaisten marjanpoimijoiden toimista ympäri Suomea.
    Täällä Pohjois-Pohjanmaalla jokamiehen oikeuksien ylitykset ovat todella räikeitä: Luvattomia nuotioita, riista ym eläinten pyydystämistä, paikkojen sotkemista, puutarhamarjojen keräämistä. Näyttää etteivät välittäjät ohjeista poimijoita eivätkä tarjoile heille edes riittävästi ruokaa, kun heti metsään päästyään virittelevät nuotioita ja laittavat ruuaksi mm. autojen alle jääneitä jäniksiä. Mitenkähän lienee marjojen terveellisyys, jos ruuaksi päätyy vaikkapa jänisruttoon kuollut pupu (joita metsässä on näkynyt).
    Välittäjät on saatava vastuuseen toiminnasta, ei orjatyövoiman käyttö ole tätä päivää, eikä tällainen toiminta kuulu jokamiehen oikeuksien piiriin. Jokamiehen oikeuksia ei tule kaventaa, vaan vain tarkentaa ettei kaupallinen toiminta kuulu oikeuksien piiriin.

  • Aukusti

    Näille ulkomailta värvätyille poimijoille kelpaavat ravinnoksi myöskin hirvien kaatopaikoilla sisälmykset.

    Toisella laidalla maapalloa taasen Kanadan alkuperäisväestöön kuuluvilla intiaaneilla on lupa ottaa hirvi ravinnoksi tarvitessaan. He ajattelevat myöskin susien ym petojen ruuansaantia ottamalla ruhosta vain parhaat palat, kuten paistit ja jättävät loput metsään. Näin petojen ei tarvitse tappaa hirviä, vaan ne paistit säästyvät ihmisille.

    Aukusti

    Ajelevat kuulemma hyvin huonokuntoisilla autoilla nämä ko.marjanpoimijat. Marjayritys korjaa autoja katsastusta varten ja huhujen mukaan osat otetaan takaisin ja käytetään toiseen korjattavaan katsastusta varten. Lienee legendaa!

    jees h-valta

    Vai olisiko kulttuuri hiukan eri ja jos syödään kotimaassa koiria niin viikonvanha jänis saattaa olla kulinaristinen nautinto suorastaan. Myös sisäelimet ovat heille arkiruokaa.

    Gla

    Aukusti: ”Lienee legendaa!”

    Niin lienee. Tuollaista osien vaihtoa kyllä tehdään, mutta tuskin se mikään marjanpoimijoiden parissa erityisen suosittu harrastus on.

    Gla

    Poimijoiden ja teollisuuden huolena on kotimaisten tuotteiden saatavuuden vaarantuminen, jos kaupallisen poiminnan ei katsota kuuluvan jokamiehenoikeuksien pariin. Mielestäni tuo on kovin heppoinen peruste, eikä anna luotettavaa kuvaa bisneksestä. Jostain syystä esimerkiksi metsästäjillä ei ole ollut ongelmia selvittää alueen omistajaa ja sopia pelisäännöistä heidän kanssaan. Miksi tuo sitten muille olisi niin hankalaa?

    Suurin ongelma tässä ehkä kuitenkin on kaupallisen ja yksityisen poimijan erottaminen. Maanomistajan on kovin vaikeata todentaa, mihin tarkoitukseen marjat menevät ja kuka toiminnasta vastaa.

    6tukki

    Olen pari kertaa törmännyt Pohjois-Pohjanmaalla samoille marjamannuille noiden Kauko-Idän marjastajien kanssa. Jututinkin muutamaa heistä ja kertoivat tekevänsä 10 – 12 tunnin päivää. Sen mitä minä seurasin, eivät juuri taukoja pitäneet eli ahkeraa porukkaa. Yksi heistä kertoi heitä moititun marjastuskauden alussa liian raakojen ja roskaisten marjojen poimimisesta.

    Epäilenpä, ettei heitä juurikaan oltu neuvottu mistä saa poimia ja mistä ei…

    Tuosta ruokakulttuurista sen verran, että olin nuorena miehenä ulkomailla työkohteessa, jossa oli reilusti toista tuhatta filippiinityöntekijää. Heti ensimmäisillä viikoilla he ottivat kiinni kulkukoiria, joita sitten tarhasivat pikku häkeissä. Kuutena päivänä viikossa heidän ruokansa muodostui lähinnä keitetystä riisistä, kananlihasta ja kananmunista. Perjantaina, joka oli arabikulttuurin lepopäivä, he sitten söivät koiranlihakeittoa. Olin mukana useissakin työnjohtajieni syntymäpäiväkekkereissä, joissa tarjolla oli koiranpennun lihasta keitettyä lihasoppaa. Hyvin maustettu lihasoppa maistui minullekin, liekö siksi, että useimmiten ruokajuomana oli viski (whisky)…

    Aukusti

    Se on itse marjayrittäjä, joka autonromut hankkii, kunnostaa ja vuokraa poimijoille.

    Eikä ne majoitustilatkaan ilmaisia ole, vaan homeisista, joskus ilman kaikkia mukavuuksiakin olevista nukkumapaikoista marjayrittäjä perii poimijoilta vuokran. Senverran, että tienaakin sillä.

    Tämä ei ole legendaa!

    Aukusti

    Lehdessä oli uutinen, jonka mukaan autoa korjaamassa ollut ulkolainen marjanpoimija pelasti suuren marjojen pakastevaraston tuhoutumiselta. Mies oli ollut pihalla KORJAAMASSA AUTOAAN kun oli huomannut sähkökeskuksen syttyneen palamaan. Hän oli saanut tulen tukahdutettua vaahtosammuttimella. Palokunta oli kiitellyt miestä ripeästä toiminnasta.

    Perun sanomani, etteivät poimijat korjaa itse autojaan.

    6 m3

    Urbaania legendaa vai totta.:

    Maanviljelijä pariskunta oli saanut hieman syrjäytyneen ja erakoituneen lomittajan pidennetyksi viikonlopuksi. Pariskunta suuntasi kylpylään. Sieltä emäntä soitteli perjantai-iltana lomittajalle ja kyseli onko kaikki kunnossa. Sai vastaukseksi että on muuten, mutta täällä kulkee menninkäisiä. Emäntä säpsähti ja kysäisi että pelottaako. Ei pelota, tuli vastaukseksi.

    Lauantaina uusi soitto ja vastaus oli sama, täällä liikkuu menninkäisiä. Emäntä kysyi jo huolissaan että pitäsikö heidän palata kotiin. Ei tarvitse, kyllä täällä pärjätään, tuli vastaukseksi.

    Sunnuntaina pariskunta palasi kotiin. Kyselivät että missä niitä menninkäisiä näkyikään. Vastaukseksi tuli että tuolla suolla. Juoksin yhden kiinnikin, ja lukitsin tuonne rantasaunaan,
    Kun moista ihmettä mentiin katsomaan, niin saunan lauteilla köllötteli Thaimaalainen marjanpoimija lakkasankon kanssa.

    kisi

    Meilläpäin on oltu vihoissaan. Yhdenkin maanomistajan varma marjapaikka oli tyhjennetty ennen emännän ehtimistä mustikankeruuseen – ei yhtään mukavaa. Isäntä uhosi, että jos sattuu näkemään syylliset niin se on nirri pois. Sitten eräänä rumana päivänä hän olikin tavannut isoihin oransseihin sadetakkeihin puetut marjastajat itseteossa. Isäntä kertoi vaisuna: ”Ne näyttivät NIIN kurjilta ja märiltä, että ei niitä hennonnu tappaa.”

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 18)