› Keskustelut › Metsänhoito › Mäntytaimikon varhaisperkaus

Esillä 8 vastausta, 31 - 38 (kaikkiaan 38)
1 2 3 4

  • Mäntytaimikon varhaisperkaus

    Lähetetty: 21.5.2013, 22:01

    Mitä mieltä metsäraatilaiset on tuommoisesta mäntytaimikon varhaisperkauksesta? Mulla olisi ensi vuodelle ko. hommaa n.24ha. Kyseessä on pääasiassa kuivia kankaita ja kävin nyt katselemassa ja näyttäisi, että mänty on varsin reilusti valtapuulajina. Rahaa ainakin säästyisi sitten taimikonhoitovaiheessa, mutta miten on jos nyt perkaa niin altistuuko jäävät taimet muutaman vuoden ajaksi enemmän hirvituhoille? Alue on talvilaidunaluetta.

    Tekijä
    Puuhastelija
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • nuori isäntä 29.5.2013, 13:51

    Mitenkäs, arvon raatilaiset, toimitaan, kun kyseessä on valmiiksi harvaan istutettu männyn taimikko?
    Taimikon pituus tällä hetkellä n. 2m – 4m. Tähän asti ovat pärjänneet pituusjouksussa koivun vesojen kanssa, mutta nyt alkaa koivu kirimään. Ajatuksena oli perata vesat pois lähipäivinä. Mäntyihin ja luontaisesti syntyneisiin kuusen taimiin kosken vasta pakkasten alettua.Harvaan istutetut männyt ovat kyllä osanneet tuota oksaakin kasvattaa. Teenkö vain lisää tilaa oksille poistamalla vesat? Tosin koivikon pois raivaaminenkin vain hankaloituu hetki hetkeltä. Tarkoitus myös jättää isoimpiin aukkopaikkoihin männyn taimia pienempi kuivun vesa kasvamaan. Tämä tarkoittaa aaria kohden ehkä noin kahta koivun alkua. Minkäs pituisina hirvivaara alkaa mäntytaimikossa helpottamaan? Kuulen mielelläni muiden näkemyksiä ja kokemuksia asiasta.

    Gla 29.5.2013, 14:26

    Paljonko on harvaan? 1300, 1600 vai 2000? Maaperä lienee mustikkatyyppiä.

    Tutkimusten mukaan koivusekoitus vähentää oksien paksuutta, mutta ilmeisesti havaittavaan vaikutukseen tarvitaan melkoinen pusikko. Siitä taas tulee omat ongelmansa, joten todennäköisesti perkaisin mäntyä isommat lehtipuut tässä vaiheessa ja tarpeen mukaan tietysti myös pienempiäkin. Ensiharvennuksessa sitten katsotaan tilannetta, miten jatketaan. Vesakoivuista saa kuitua ja energiaa, joten ei niitä pidä liiaksi hylkiä. Siemensyntyisiäkin varmaan mahtuu sekaan, joten niistä saa jopa hiukan tukkia myöhemmässä vaiheessa.

    Pystykarsinta on olemassa oleva mahdollisuus paikata harvan taimikon laatua, jos aikaa ja viitseliäisyyttä riittää. Mutta jos kyseessä on tavanomainen istutuskohde, koivusekoituksen avulla tuosta tulee laadultaan ihan tavanomainen räkämännikkö, mutta muuten nätti sekametsä, jossa ei laadun heikkoudesta kannata liikoja kannata murehtia. Kyllä tavanomainen istutuslaatu kelpaa sahoille ainakin tällä hetkellä. Kunhan pidät huolen siitä, että ensiharvennus tulee tehtyä ajallaan. Lykkääminen ei enää oksia poista, mutta hidastaa rungon paksuuntumista eli karsiutuneiden oksien umpeenkasvua.

    Iron Man 29.5.2013, 18:07

    Saiskos Arto ammatti Arto tuon järkyttävän sekavan sepustuksen suomeksi.

    jees h-valta 29.5.2013, 19:10

    Arton kanssa samaa mieltä. Jos p….t on jo housuissa kannattaa satsata siistiin lopputulokseen. Kaunis koivikko on aina metsää isolla M:llä ja räkämännyt voi myydä niinä Glan euron kuitupuina.
    Ostajia kyllä löytyy. Laatuahan se Gla nyt tässä taas ei kaipaa kuten tuolla toisaalla.

    nuori isäntä 29.5.2013, 20:49

    Mäntyä on alalla NOIN 1800kpl/Ha, mustikkatyyppi kyseessä. Taimikko tällä hetkellä osista kohtia pahasti pusikoitunut. Itsellä ajatuksena, että pusikot pois. Tyhjiin kohtiin (missä ei ”laadukasta” mäntyä tai kuusen taimea löydy) jätetään männyn taimikkoa hieman pienempi koivun alku kasvamaan. Pakkasten tultua sitten huonompi laatuisia havupuita pois. Kesä aikaan en viitsi havupuita pidellä. Mikäs olisi tuollaiselle tulevalle seka metsälle sopiva tiheys ensi kesäksi? Hirvet olen onnistunut vielä pitämään poissa taimikosta. Mitenkäs nyt sitten, kun sinne tulee nyt enemmän tilaa ja kuitenkin jää sitä lehtipuutakin? Tosin ne pusikot nyt poistuvat.

    suorittava porras 29.5.2013, 21:19

    Hirvi tuskin tulee ongelmaksi , mikäli lehtipuuta jää n. 10% taimien kokonaismäärästä (vain valioyksilöt).

    Jos maltat vielä sipaista kasvuun lähteneet kantovesat syyspuolella reilusti ennen ruskaa tantereeseen , voit jäädä odottelemaan rauhallisin mielin ensiharvennusta.

    Tämä saman kesän aikana tapahtuva vesakon ja kantovesojen raivaaminen on Ruotsissa käytetty menetelmä. Tämän jälkeen taimikko mitä todennäköisimmin hoitaa jo itse iseään. Kun vesottujen lehtipuun kantojen energiavarat on syöty , jää uudelleen versominen tutkimusten mukaan alle 10 %:n tasoon.

    Jos et ehdi tai tohdi tehdä toista raivausta tänä kesänä , lähes yhtä hyvä tulos saavutetaan tekemällä kantovesojen raivaus tulevana kesänä. Hirvi tosin voi olla kiinnostunut niistä kantovesoista jo sitä ennen.

    jees h-valta 29.5.2013, 21:41

    Tuommoinen 10% on lähes yhtä tyhjän kanssa. Hirvet ovat valtakunnan iso ongelma mutta sen edessä ei saa nöyrtyä vaan tehdä juuri niitä metsänhoidollisia kuin on aikonutkin.
    Lehtipuun kasvatus on huomattavasti tehoisampaa että kyllä se pienet riipimiset sietää. Mäntyhän olikin jo laatua sitäsuntätä.

    Gla 30.5.2013, 04:00

    Jees, tavoitteena onkin tehdä tuosta niin laadukas kuvio kuin mahdollista kannattavuus säilyttäen. Minusta tuollainen istutusmännikkö koivusekoituksella on paras vaihtoehto (olettaen, että männyt ovat tavanomaista laatua). Vesasyntyiset koivut eivät pääsee lähellekään samaa, jos niistä alkaa pääpuulajia kasvattaa.

Esillä 8 vastausta, 31 - 38 (kaikkiaan 38)
1 2 3 4