› Keskustelut › Metsänhoito › Mäntykuvioiden intensiivikasvatus

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
1 2

  • Mäntykuvioiden intensiivikasvatus

    Lähetetty: 26.2.2014, 10:19

    Oletteko käyttäneet intensiivikasvatusta mäntykuvioilla, joiden laatu ei riitä normaalikasvatusmenetelmien käyttöön?

    Intensiivikasvatuksessa ensiharvennus suoritetaan hieman normaalia aikaisemmin (12 m keskipituus) ja normaalia voimakkaampana (700 runkoa / ha). Tavoitteena saada tukkiprosentti mahdollisimman suureksi keskittämällä kasvu runkoihin joista on mahdollista saada edes kohtuullinen tyvitukki. Mottimäärissä ei päästä huippulukemiin eikä tukin laatu ole yleensä parasta mahdollista.

    Metodilla on omat riskinsä, tuhoja ei tuolla tiheydellä kärsisi enää tulla.

    Pohdiskelen juuri menetelmän käyttöä parin hehtaarin kuviolla, mutta kaipaisin käytännön kokemuksia.

    Tekijä
    silencio
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • metsänvartija 26.2.2014, 11:09

    Niinpä, luonto tulee vastaan näitä mallikasvattajia.

    Voimakkaat harvennukset johtavat mm. lumituhoihin.

    Tälle ei ahne ”markkinatalous” metsänhoito voi mitään. Soditaan luontoa vastaan.

    Lievät usein toistuvat raivaukset ovat paras metsänhoitotyyli.

    metsänvartija 26.2.2014, 11:26

    Kallis menetelmähän se on, ei voi mitään.

    Tuloja ei tule pl. polttopuut.

    Tulot päätehakkuista ja 15 % takaisin metsään.

    A.Jalkanen 26.2.2014, 11:42

    Metsänvartijan malli on kai aika kallis: puun tuotantokustannus nousee korkeaksi? Lisäys: on totta että harvennus altistaa lumituholle heti harvennuksen jälkeen, mutta niin tekee myös harventamattomuus. Tässä suhteessa metsänvartijan malli (tai jk) on hyvä.

    Silencion malli on mielestäni epäonnistuneen uudistamisen paikkailua eikä intensiivikasvatusta. Karsinta on ainut apu tuossa.

    Männyn intensiivikasvatus kaksivaiheisen karsinnan avulla tuottaa periaatteessa laatupuuta. Taimikko perustetaan millä tahansa menetelmällä mutta erittäin tiheänä oksien hitaan kasvun varmistamiseksi ja hirvituhon estämiseksi. Karsinta tulisi ilmeisesti aloittaa jo ennen ensiharvennusta (1. vaihe). Lannoitusta voi käyttää apuna kasvun nopeuttajana.

    Pete 26.2.2014, 14:00

    Riippuu aina kuvion tilanteesta, mutta oksikkaaksi kehittyvässä männikössä tärkeintä on huolehtia siitä, että järeytyminen on madollisimman nopeaa. Paljon näkee omistajiensa mielestä ”räkämänniköitä”, joiden harventamista viivytellään. Se on virhe. Huonolaatuisen männikön laatua voi parantaa vain järeyttä kasvattamalla. Se korjaa jossain määrin jopa mutkaisuutta. Tärkeintä on siis huolehtia siitä, että elävän latvuksen osuus pysyy minimissään 40 prosentissa kokonaispituudesta. MT-pohjilla myös typpilannoitus voi kiertoajan loppuvaiheessa olla hyvinkin kannattavaa jos sillä voidaan kasvattaa tukkikertymää. Joskus oksikkuuden syynä voi olla myös boorinpuutos. Se kannattaa korjata aina kun sen havaitsee.

    Karsinta ei auta iso-oksaisessa männikössä. Se parantaa vain maisemaa, ei metsänomistajan tiliä. Karsinta kannattaa, jos kannattaa, vain jo valmiiksi hento-oksaisessa, muta hyväkasvuisessa männikössä. Niissäkin elävän latvuksen osuus kannattaa pitää yli 40%.

    Voi olla, että runkoluku 700kpl/ha voi joissain tapauksissa olla hyvä tavoite ensiharvennuksen jälkeen. Riukuuntuneisiin puustoihin se ei sovi. Surkeimmissa tapauksissa, joita on lopulta hyvin vähän, on parempi tuottaa vain massaa ja silloin runkolukua ei kannata tiputtaa alle 1000kpl/ha. Voi olla, että joku 1200-1300kpl/ha olisi paras ratkaisu, jotta kasvu ei notkahda harvennuksen jälkeen.

    silencio 26.2.2014, 14:29

    A. Jalkanen kirjoitti: ”Silencion malli on mielestäni epäonnistuneen uudistamisen paikkailua eikä intensiivikasvatusta. Karsinta on ainut apu tuossa.”

    Luin noin vuosi sitten artikkelin, jossa käsiteltiin juuri ns. räkämännkiköiden käsittelyvaihtoehtoja. Artikkelissa (en löydä linkkiä tähän hätään) tarjottiin yhtenä vaihtoehtona laatuharvennuksen (laadukkaammille männiköille) ja kuitukasvatuksen (hyvin huonolaatuisille männiköille) väliin vaihtoehtoa, josta puhuttiin intensiivikasvatuksena. Tällä ilmeisesti tarkoitettiin intensiivikasvatuksentyyppistä harvennusmallia erotuksena laatuharvennuksesta. Olisi pitänyt olla tarkempi, pahoitteluni.

    Pete 26.2.2014, 14:31

    Karsinnasta vielä. Olen sitä kyllä tehnyt viimeksi viime viikolla periaatteessa kohtuulaatuisessa männyntaimikossa johon metsämyyrä teki tuhojaan 2007-2008. Latvasilmujen syönnin seurauksena mänty tekee latvaan todellisen häkkyrän. Siitä saattaa lähteä seuraavana kesänä 10-15 kasvainta ilman selkeää latvaa. Näitä olen sitten fiskarsin saksilla typistänyt ja leikannut. Laatutyveä ei enää tule, mutta toiveissa on, että 10-15v päästä rungossa ei näy vikaa. Jonkinsortin huijaamista tämä ehkä on tulevan ostajan osalta 50v päästä, mutta kun en usko laadusta silloinkaan maksettavan merkittävää lsiää, niin menköön nämäkin tukkina.

    Tutkimustuloksiin tai kokemuksiin en ole tällaisen korjailun osalta törmännyt. Kiuruhan tätä on tehnyt hyvinkin aktiivisesti vuosittain. Itsellä ei aika riitä vuosittain tehtävään korjailuun, olen odottanut, että latva löytyy ja korjaillut sitten vuosien mittaan tätä kesämökin viereistä kuviota.

    A.Jalkanen 26.2.2014, 17:45

    Kiitos silenciolle tarkennuksesta. Termit ovat hankalia. Kai tuota voi nimittää intensiivikasvatukseksikin. Itselle tulee vaan termistä mielleyhtymä malliin jossa alusta lähtien pyritään suureen tilavuuskasvuun.

    Pete 26.2.2014, 17:55

    Meni väärään ketjuun

    laurihääri 26.2.2014, 20:27

    Minulla on isän peruina 40 vuotias erittäin rehevään suopeltoon istutettu männikkö, joka on jo parissakin metsäsuunnitelmassa tuomittu uudistettavaksi vajaatuottoisuuden takia. Hirvet, heinä ja hivenravinteiden puute olivat aikaaan tehokas yhdistelmä. Yhä se kuitenkin seisoo ja kasvaa, kun se kasvaa.

    Nyt siinä on parin lievän tasausluontoisen laatuharvennuksen jälkeen 520 runkoa/ha, puuta yli 150 m3/ha, eikä laatu häikäise. Kuitenkin noista myöhemmin istutetuista täydennystaimista ja joistakin alkuperäisistukkaistakin on tukkia tulossa 200 – 300 kpl/ha, ja lopuista massaa.

    Kuutiokasvu on kyllä ihan huimaa ja laatu paranee näköjään joka vuosi, joten odottakoon vielä 10 – 20 v ja sellaista aikaa, jolloin ostomiehellä on tukkipula.

    Vaikeata arpomista on näitten epäkelpojen kuvioitten kanssa taiteilu, mutta tässä kohteessa annettiin armon käydä oikeudesta.

    raivuri 26.2.2014, 22:02

    Eikö puulajin valinta ole pielessä, jos se ei kasva laadukkaasti? Nämä männyn laatuongelmat ovat vältettävissä oikealla puulajin valinnalla (poislukien aina ongelmia tuottavat suot).

    Omilla maillakin on yksi kuvio rehevää suota, jossa on laatu vähän siinä ja tässä. Männyillä on ikää 35 vuotta. Olen sitä itse harvennellut silloin tällöin laadun mukaan. Seuraavan harvennuksen jälkeen jäljelle jäänee ihan tukkia tuottava metsä. Runkoja on nyt vajaa 1000 jäljellä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
1 2