Keskustelut Metsänhoito Mäntyjen kasvu hiipuu

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 135)
  • Mäntyjen kasvu hiipuu

    Merkitty: 

    Mäntyjen kasvu hiipuu:”Luke julkistaa raporttinsa metsien kasvun hiipumisen syistä keskiviikkona 21. joulukuuta. Selvityksessä käydään läpi niin säätilojen vaikutusta kuin hakkuidenkin roolia.”

    Näin kirjoitti tämän päivän Hesari, Suomen johtava metsälehti.

    Jään mielenkiinnolla odottamaan….

  • Timppa

    Siis juurisyy Pohjois-Suomen mäntyjen kasvun hiipumiseen on sellutehtaan puuttuminen.

    Tolopainen

    Niin ja Suomen liian pohjoinen sijainti, lisäksi jääkausi vei kaiken eloperäisen maan täältä Ukrainaan.

    Tomperi

    Mehtäukko, se ei ole mielipide eikä uskomus.  Mitä metsä ja ympäristöjuttuja olen lukenut Hesarista, niissä jutuissa on selkeä viite joihinkin tutkimuksiin ja tutkijoihin.

     

    Metsälehdessä taasen on ns väite tai viittaus asiantuntijoihin jotka ovat tosiaan asiantuntijoita joilla on olematon tieteellinen näkökulma, ote tai työ joka ei sivua millään muotoa laajempaa näkökulmaa ko asiaan.

    Sen takia Metsälehden jutut ja uutiointi  on muodoltaan samanlaista kuin mitä oikeat propaganda organisaatiot levittävät.

     

    Viimeinen esimerkki johon kiinnitin huomiota,  Lehdessä isolla otsikolla että hirvet syö kuuset ja maannousema oniskeytynyt niihin.   Voi olla näin mutta voi olla olematta tai että mitä se on, se ei selvinnyt. Tämän palstan asiantuntijakaan ei vaivautunut lehden toimittajan lisäksi sanomaan onko tutkittu että tosiaan on maannousema iskenyt saatika että ois sanonut edes sen miten tunnnistetaan sienitaudit muutoin kuin itiöpesäkkeistä…. oliko itiöpesäkkeitä?   Sen takia metsälehden löysä uutisointi on sitä että mielenkiintoista seurata mutta kyllä ….

    Ymmärsittekö Mehtäukko?  Itselleni sopisi paremmin nimimerkiksi Mehtiytynyt….

    Metsäkupsa

    Taitaisi sopia höynäytetty..

    Tomperi

    Olen Metsäkupsan samaa mieltä, aina on yleensä oikeassa jos ei ole täysin erimieltä, samanmieliset ovat itseasiassa ärsyttäviä, vinkkinä vaan niille, tämä Metsäkupsan asenne tai oivallinen kommentointi,  jotka käyvä vaalitaistoon isänmaan ja kansan puolesta sadakseen sijan Arkadian mäellä

    Puuki

    1,5 sukupolven jalostetun alkuperän taimet lisää tilavuuskasvua 25-30 %, Mätästys vaikuttaa kasvuoloihin niin, että se  vastaa 100 km eteläisempää aluetta.    Hoidettu mä-taimikko lisää käyttöpuuta eh- vaiheessa 22 % hoitamattomaan verrattuna (MG:n sivuilta poimittua tutkimustietoa).

    Siinä on hiilinielujuttuihin ja metsän kasvatukseen tutkittua asiaa ensi alkuun.  Olisko tuo propagandaa ? No  kokemuksen ja aiemmin opiskellun perusteella ei ole ,   ellei ole höynäytetty väärällä propagandalla jolloin oikea tieto ei mene enää läpi.

     

    mehtäukko

    Lehden ”virallinen” linja ei on mikä on, ei se kirjoittajat! Hesari metsä- alalla on samamassa sarjassa kuin aikoinaan Kalle Anttilan tavaratalo Mersun vara-osaliikkeenä ja asiantuntijana. Siten eipä tullut kysyttyä vara- osia…

    Kurki

    Miten männiköiden kasvua voidaan nopeuttaa.

    Veli-Jussi Jalkasella siihen on pätevä vastaus. Otetaan auraus käyttöön. Aurausta harrastettiin vuosikymmeniä sitten Lapissakin ja nyt niissä on Lapin parhaat metsät. Maapohjan lämpimyys on hyvän kasvun edellytys. Aurausalueen maaperä lämpiää nopeasti ja pysyy koko kesän lämpimänpänä kuin luonnontilaiset maapohjat. Näin Lapin kasvuolosuhteet siirtyvät 500 km etelämmäksi.

    Veli-Jussi panee vielä paremmaksi kuin Antero Ollila (65%) ja Ivesniemi (60%) eli  metsän hiilestä on sienijuurissa, miktobeissa, pieneliöissä, hienojuurissa ja juurissa olisi 70 %. Maapohjan sienijuuria, pieneliöitä ja mikrobeitahan ei ole mukana hiilineilulaskelmissa. Veli-Jussin mukaan laskien tuo viime vuoden hakkuusäntön 12 milj.m3 CO2-nielu olikin 3*12= -36 Mtn. Siihen rinnalle vertailuksi  voisi ottaa Suomen energiasektorin päästöt + 47 M ekv-tn/v.

    A.Jalkanen

    Maaperän hiilestä pitää myös erottaa pitkäaikainen varasto ja vuotuinen lisäys eli nielu tai päästö. Vuotuinen lisäys saadaan luotettavimmin laskemalla vuotuinen puuston ja pintakasvillisuuden kasvu ja vuotuiset poistumat.

    Jossain pitkään häiriöttä kasvaneessa rehevän paikan kuusikossa voi maanalainen hiili olla 70 prosenttia tai enemmänkin kokonaishiilestä mutta yleisohjeeksi tuosta ei taida olla. Yleisohjeeen pitää kattaa kaikki metsät ja kasvupaikat.

    Kurki

    Voihan niitä laskeskella, mutta kun tuo maapohjan kertyvä hiili korreloi yläpuolisen metsän runkopuumäärää ja on vielä elävää.

    Jos esimerkiksi Suomen runkopuuvaranto 2-kertaistuu, niin myös maapohjan hiilivarasto 2-kertaistuu, ei sen kasvu jää junnaamaan paikoilleen.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 135)