Keskustelut Metsänhoito Männyn uudistusongelmia

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 30)
  • Männyn uudistusongelmia

    Ollaan muutama vuosi uudistettu mäntyä äestämällä ja siinä yhteydessä kylvämällä. Yleensä taimia on syntynyt kohtuullisesti. Poikkeuksena vuonna 2011 tehdyt kolmen kuvion kylvö, joissa taimettuminen on ollut heikkoa. Näille kuvioille on yhteistä se, että ne olivat seudun korkeimmilla kohdilla, joissa lumituhot olivat harventaneet aiemmin puustoa ja lumituhon vuoksi ne uudistettiinkin. Kuvioille oli jätetty myös jossain määrin myös siemenpuita, joten siementä on kyllä ollut.

    Taimissa esiintyi myös neulasten kuivumista ja toisissa neulasissa jotain sieni- tai viruspesäkkeitä. Myös kuolleita taimia löytyi. Samanlaista ongelmaa oli vuonna 2008 hakatussa (myös aiemmin yliharvennetussa) männikössä, johon kylvin hyvään paikkaan kahtena vuonna mäntyä käsin.

    Tuli mieleen, että olisiko syynä kanerva, joka on menestynyt harvahkossa männikössä ja myrkyttänyt maan, minkä seurauksena taimia on kuollut tai heikentyneenä altistuneet sitten sienille/viruksille.

    Onneksi istutetaan varmuudeksi 1000-1200 kuusta näille aloille, joten kyllä niillekin jotain kasvaa.

  • Ammatti Raivooja

    Joo en oo kyllä nähny ketään metsurinsaappailla polkevan taimia. Mutta kait tuo lenkkari oli joku oli joku vitsi. Sen verta löytyy vettä ja mutaa uudistusalueilta lisäksi kiviä saa potkia, että löytää sen sen täydellisen kohdan. Sievin metallikärkinen saapas on paras. Nykyiset kestää parinsadantuhannen taimen jälkeen vielä vettä eli n. 3 vuotta vanhat. Eikä löydy istutusvirheitä.

    Jätkä

    Niitä on tosiaan sellaisiakin istuttajia, jotka eivät istuta muokkausjälkeen, vaan potkii ja ruopsuttaa edes pikkuisen sivuun – aina. Heidän täytyy myös aivan pakosta polkea taimi kuoppaan ja jorpakkoon, vaikka nimenomaa on painotettu, että taimi pannaan sellaiseen paikkaan, että se ei huku.
    Näille tyypeille muokkaus on mennyt täysin hukkaan, eikä heidän työstään muutenkaan tule mitään.
    ”Alppikengistä jäljet vain jää”!

    Ammatti Raivooja

    No et ilmeisesti ole juurikaan mätästetyillä alueilla viihtynyt jos et ole kiveä ikinä nähnyt mättään päällä.

    Jätkä

    Sehän on tietenkin niin, että jos mättään päällä??? on kivi, niin se on juuri siinä paikassa, joka on seudun paras kohta puun taimelle.
    Samoin se kohta mihin ehdottomasti on puu istutettava, on muokkaamatta ja mätäs / laikku on pirulauta tehty metrin sivuun. Onhan siinä potkittava ja ruopsutettava!.

    Ammatti Raivooja

    Jos joskus erehdyt kattomaan niin kun tehään mättäitä kauhalla joka kääntää maan ja kun kauha käännetään tampataan niin se kauha ja mätäs ei oikeasti ole kovin leveä. Ja joskus istutat bräcken perästä niin todellakin maata pitää kuopsuttaa. Kyllä sillon viimeistään nauretaan lenkkareissa työmaalle tulleet sisälle.

    Jätkä

    Istutusputki menee kevyesti tuoreeseen muokkausjälkeen ja jos se on kovettunut, niin ei se ainakaan potkimalla sinne mene.
    Aivan hyviksi osoittautuneet jalkineet olivat joskus kunnolliset nahkasandaalit. Eikä sukkia, niissä ei pysynyt vesi ja ne olivat ihanan viileät.
    Kuitenkaan mättäisiin ei ole kovin hyvä istuttaa, parhaat senssit ovat olleet kyntöjälki ja toiseksi lautasauraus pakkopyörityksellä.

    Ammatti Raivooja

    Et ole nähnyt bräcken jälkeä koska ei se ole kovettunu vaan ne mättäät ei ole aina kovin täydellisiä.

    Kurki

    Männynistutuksille on ilmaantunut viime vuosina uusi ongelma.
    Nimittäin istuksen jälkeen kasvanut uusi vuuosikasvu kelpaa jollekkin elukalle niin, että kaikki hehtaarille istutetut männyn taimet menettävät vuosikasvun, mutta kuuset jäävät koskematta.
    Viime kesänä tapahtui näin 1 ha istutusalalle täällä Länsi-Kainuussa ja
    kaksi vuotta aiemmin näin tapahtui Kajaanissa ja siinä välissä taas toisella männyn istutusalueella.
    Jos olisi metsä- tai peltomyyrä, niin miksi kuusentaimet ei kelpaa?
    Tänä keväänä laitoin myyräloukkuja 20 kpl/ha porkkanasyötein, mutta yhtään myyrä en ole saanut.
    Jos on metso, niin miksi en ole tavannut yhtään lintua aukolla, kun olen mennyt tänä keväänä useita kertoja varta vasten aamulla klo 5.00 aikaan katsomaan, josko niitä näkyisi .
    Ja silti nytkin tänä keväänä on uusia syöntejä tosin vain muutamia.
    Ei ole hirvi tai kauris, kun jälkiäkään ei näy, sillä pitäisi näkyä, kun paljasta maata on paljon mätästetyllä maapohjalla.
    Suun täytyy olla pieni, kun katsoo 10 cm männyntaita jonka 20mm pitkät vuosikasvut tänä keväänä on ikäänkuin taitettu poikki.

    jees h-valta

    Johan ainakin täällä loppuisi istutukset lyhyeen jos sandaaleilla niitä tamppaisi. Kun joka kerta pienenkin metsässä käynnin jälkeen löytyy punkkeja vähintään vaatteista olisi se aika mesevä reitti nousta nilkkaa ylös. Ja kun niillä otuksilla ei kannata pelleillä vaikka pieniä onkin. Olen yhden taimetuksen jälkeen viikon kuljettanut vatsanahassa sellaista ja se meni aika totaalisesti hallintalaitteisiin. Aamutuimiin meinattiin tulla portaat yläkerrasta kolinkollaa alakertaan ja koko päivän meinasi olla vähän väliä turvallaan. Onneksi se aamun kompurointi jo alkoi senverran kummastuttaa että tuli iho syynättyä. Ja lääkärireissuhan siitä sitten. Antibiootti tehosi aika pian ja seuraavana päivänä jo alkoi tuntea jalat omikseen. Ainakin neljä-viisi olen nytkin jo iholta tai vaatteista löytänyt vaikka suojapukeudun kyllä aika hyvin joka metsäreissuun. Tänäänkin ihan napsahti jo kun iholta nyppäsin pois. Että imua oli.

    A.Jalkanen

    Onpa hyvä että jeesmiehen borrelioosi tuli hoidettua. Todettiinko tauti verikokeesta vai oireista? Huono säkä: vain noin kaksi sadasta punkin puremasta tartuttaa borrelioosin.

    Nyppäisyssä olisi syytä käyttää pihtejä. Jos ei käytä, voi punkkia tulla puristettua, jolloin se sylkäisee kaikki sisältämänsä taudinaiheuttajat ihmiseen.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 30)