› Keskustelut › Metsänhoito › Männyn uudistusongelmia

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 30)
1 2 3

  • Männyn uudistusongelmia

    Lähetetty: 30.5.2016, 07:51

    Ollaan muutama vuosi uudistettu mäntyä äestämällä ja siinä yhteydessä kylvämällä. Yleensä taimia on syntynyt kohtuullisesti. Poikkeuksena vuonna 2011 tehdyt kolmen kuvion kylvö, joissa taimettuminen on ollut heikkoa. Näille kuvioille on yhteistä se, että ne olivat seudun korkeimmilla kohdilla, joissa lumituhot olivat harventaneet aiemmin puustoa ja lumituhon vuoksi ne uudistettiinkin. Kuvioille oli jätetty myös jossain määrin myös siemenpuita, joten siementä on kyllä ollut.

    Taimissa esiintyi myös neulasten kuivumista ja toisissa neulasissa jotain sieni- tai viruspesäkkeitä. Myös kuolleita taimia löytyi. Samanlaista ongelmaa oli vuonna 2008 hakatussa (myös aiemmin yliharvennetussa) männikössä, johon kylvin hyvään paikkaan kahtena vuonna mäntyä käsin.

    Tuli mieleen, että olisiko syynä kanerva, joka on menestynyt harvahkossa männikössä ja myrkyttänyt maan, minkä seurauksena taimia on kuollut tai heikentyneenä altistuneet sitten sienille/viruksille.

    Onneksi istutetaan varmuudeksi 1000-1200 kuusta näille aloille, joten kyllä niillekin jotain kasvaa.

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 1.6.2016, 19:06

    Olin jättänyt niitä siemenpuitakin, muttei niistäkään tällä kertaa ollut apua.

    Pihkatapin idea on hyvä siinäkin mielessä, että näkee sen taimettuuko alue vai ei. Jos taimia ei synny, niin sitten voi ottaa harkintaan istutuksen. Tietysti pitäisi hakkuu pystyä suorittamaan niin, että oksat tuhoavat mahdollisimman vähän taimia. Meillä systeemi ei kovin helposti toimisi, koska kivisyys estää monin paikoin laikuttamisen.

    A.Jalkanen 1.6.2016, 20:08

    Jos on niin kivistä että ei onnistu edes kaivurilaikutus, eikö alue ole silloin jo liian karu metsänkasvatukseen?

    Timppa 1.6.2016, 20:27

    Kyllä kivikossakin kasvaa, kun saa taimen alulle. Kivikoissa taitaa olla sellainen etu, että ne lämpiävät keväällä nopeasti, mikä lisää kasvukautta-

    Korpituvan Taneli 1.6.2016, 21:47

    Jos kivien välissä on karkeaa soraa, niin huonostihan se mäntykin jo siinä kasvaa. Mutta kun ne kivien välit saattavat olla ihan kelpo maata. Kivisessäkin paikassa tosiaankin mänty kasvaa, kunhan se saadaan alkuun.
    Tuolla sorakankailla olen huomannut senkin, että tasainen sorakangas kasvaa kituliaasti, mutta kun siinä on isoja kiviä mukana niin kasvu paranee. Tuo kivien lämmittävä vaikutus ei liene ainoa. Kivien ympärillä vain yleensä on muutakin kuin soraa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    tamperelainen 1.6.2016, 22:39

    Kivikko ei ole välttämättä karukko.Itsellä yksi palsta,joka hyvin kivikkoinen,mutta kuitenkin maapohjaltaan tuore kangas.Yleensä kivikot taimettuvat luontaisesti hyvin.Ongelmia hakkuissa ja uudistamisessa

    Reima Ranta 2.6.2016, 09:50

    Muuhun kuin luontaiseen uudistamiseen kylvö on männyllä ainut järkevä vaihtoehto. Mänty uudistuu nopeasti siemenestä. Istutusmännyistä ei saada kunnollista sahatavaraa. Arvokkain rungonosa eli tyvitukki on järjestään pilalla oksaisuuden ja mutkaisuuden takia. Istutusmänniköt ovat laskeneet mäntytukin arvoa.

    Ihmisen käsi on erinomainen väline kylvön toteuttamiseen ja aikaa hehtaarin kylvöön menee noin tunti/ha. Konekylvössä puolet siemenistä menee paikkoihin, joissa edellytyksiä ei ole ja tällä erotuksella saa työlle hyvän palkan. Mitään siementen peittelyjä ei tarvita ja kylvö kannattaa tehdä heti maanmuokkauksen jälkeen. Oleellista on, että olet perehtynyt siihen, missä siemenillä on edellytykset menestyä. Toinen keskeinen tekijä on maanmuokkaus. Vain tarpeellinen, mutta olosuhteiden vaatiessa riittävän voimakas.

    Taito karttuu kokemuksen kautta. Pitää olla kiinnostunut aiheesta ja ja seurata työnsä tuloksia. On suuri vahinko, että ammattikunnastakin ymmärrys on hakusessa taloudellisesti mielettömän istutuskouhotuksen takia. Puumärän maksimointi ei ole taloudellisesti järkevän toiminnan mittari ja se näyttää olevan vaikea läksy metsäammattikunnalle.

    jees h-valta 2.6.2016, 09:55

    Onpas Reima Rannalla käsitys istutuksesta. Todella huono ja käsittämätön. Kyllä nuo minunkin istuttamat suurimmalta osin tulevat tukiksi menemään ja kasvukin on harvalla istutuksella ollut todella hurjaa. Jos ei hirvet olisi osaa vikuuttaneet olisi varmaan kaikki tyveltään tukkikelpoisia. Mitään perupropleemaa istutus ei aiheuta. Ja kasvuunlähtö on lähes sataprosenttista.

    Korpituvan Taneli 2.6.2016, 14:11

    Reima Rannalla on on Reima Rannan käsitykset asiasta.

    Minulla tosiaankin on sellaista maata, johon männyn kylvö ei oikein onnistu.

    Toisekseen minulla on istutusmänniköitä jostain vuodesta 1963 alkaen.
    Ongelmia on ollut lähinnä 2-vuotisten taimien juromisen suhteen. Tyvimutkia ei sen enempää kuin luontaisillakaan taimilla.
    Taimien laatu sitten parani. Parhaat avojuuritaimet olen saanut 1985, mutta silloin oli kyseessä vain täydennys, sellaisia kun olis ollut kaikki istuttamani, niin wot.
    Näillä pottitaimilla alkuunlähtö on mahtavaa.

    Se on Reima niin että avojuurisenkin männyntaimen sai oikein maahan. Valitettavasti kaikilla ammattilaiseksi itseään kutsuvilla ei ole ollut taitoa ja kärsivällisyyttä istuttaa avojuuritaimia suoraan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    pihkatappi 2.6.2016, 14:16

    Kaiketi ainakin MT-pohjalle tehdyt männyn istutukset tuottavat huonolaatuista puutavaraa, taitaa maistua hirvellekin paremmin rehevän pohjan istutus mänty. Mitä viime vuosina olen kiertänyt myytäviä palstoja, niin paljon on lenkoa ja mutkaa, kun on MT-pohjan istutus männikkö. Monesti silmä hakee noissa paikoissa luontaisesti syntyneitä kuusia, jotka ovat suoria ja harvalukuisina männyn seassa ovat niitä päätehakkuun valiopuita, jos noissa puustoissa on koivuja, ovat ne olleet jo riukuuntuneita, lähinnä harvennusta haittaavia puita.

    Jos MT-pohjalle on saanut kunnollisen mäntyvaltaisen puuston aikaan, tulee vajaassa 60 vuodessa kelpo tili. Vaikka arvokasvu olisi yhä 400 euroa vuodessa niin ei se paljon meinaa, kun puuston arvo on jo 15000. Jos kunnon tukkipuu aihioita on vain murto-osa, tulee päätehakkuu ajankohtaiseksi jo 50 vuotiaana.

    Jätkä 2.6.2016, 15:01

    Avojuuritaimien istutuksessa tuli suuri virheaalto siinä vaiheessa, kun taimitarhoilla otettiin käyttöön koulintakoneet.
    Kun kiekot työnsivät kuuden sentin syvyiseen vakoon yksivuotiaita taimia, joissa oli 25 senttiset juuret, niin oli turha ihmetellä sitä, että taimet pötköttivät kyljellään maassa.
    Siitähän ne nousivat pystyasentoon, mutta juuret kehittyivät vaakasuoraan asentoon.
    Vanha neuvo oli, että taimet istutetaan latva ylöspäin, mutta silloin oli vaikeuksia saada juuret peittoon.
    Me neuvoimme ja istutimme taimet juuret alaspäin, jolloin suurin osa taimista tuli vaakasuoraan asentoon, josta ne nousivat parissa viikossa ihan pystyyn.
    Tuloksena suorarunkoinen männikkö.
    Nykyään on männyn uudistumisen uhkana kaikilla viljelymuodoilla hirvet, myyrät ja jopa linnut kaikenlaisten nävertäjien ja haavanversoruosteiden kanssa.
    Paakkutaimi pitää polkea kiinni kunnolla, siinä metsurinsaapas ei ole hyvä jalkine, vaan vaelluskenkä tai jopa mahdollisimman sileäpohjainen lenkkari tms.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 30)
1 2 3