Miten palstalaiset nykyään määrittelee päätehakkuun? Olen ollut männyn kanssa mitassa RK 32 cm, mutta taidan siirtyä mittaan 30 cm? Kuusella vähän enemmän, mutta ennen kun on 40 cm. Vai miten?
Kuusiuskova:”Meillä männyn mittatavoite n 30-35 cm ja kuusella vähintään 35cm, silloin ne on motin puita. Koivu ja haapa samma 35-40cm.”
Monella yhtiöllä on sahatukeilla maksimipaksuus, joka toki on hakkuusopimukseen kirjattuna. Toki monella yhtiöllä on myös mahdollisuus tehdä niistä sorvipöllejä, taikka parhaat vaihtavat ns ylisuuret pienempiin puihin sellaisen käyttäjän kanssa, joka saa ne vaikkapa sahattua normaalisti. Sahojen linjavehkeet on usein mitoitettu pienemmille tukeille, koska niitä ylisuuria normaalisti tulee niin vähän, että ei kannata maksaa tuplahintaa koneista isojen takia. Ainakin männyn tyvitukeista, joiden latvaläpimitta on esim 55 cm taikka enemmän, tulee halvatun hienoa oksatonta sahatavaraa – ja paljon.
Sahailimme yhden sahan ylisuuria monena keväänä, parina viimeisenä vuotena sain tingattua asian niin, että sahasimme vain 45 x 45 senttisiksi aihioiksi, jonka he saivat ajettua linjasta läpi. (Rehellisesti sanottuna olisin ostanut ne tukit heiltä, mutta eivät suostuneet myymään.)
”Mehtäliiton 65€/kiinto kun lisätään boonukset ollaan lähes 75€/ kiinto”
Selasin nyt enemmän ajatuksella tuota Metsäforestin boonusjuttua. Fakta on kuitenkin se, että Tolopaisen saama puunhinta on tuo 65e. Selvällä suomen kielellä sanotaan ”voit sijoittaa puukauppatulojasi….” Jos katsoo, että tuotoksi riittää tuo arvonnousu 65e -> n. 75e ja rahat ovat mahdollisesti n. 5v kuluttua puukaupasta käytettävissä, niin ihan hyvä. Tämä edellyttää kuitenkin uusia puukauppoja jotta tämä yhtälö toimii = boonusten perässä mennään, eikä ymmärretä kokonaisuutta. Onhan näistä saanut tälläkin palstalla lukea, mitä enemmän ostaa, niin sitä enemmän säästää… Omien hankintatukkien kanssa olisi tullut niin raskaasti pataan metsägroupin mitoilla että mitkään boonukset eivät olisi kuitanneet erotusta. Etenkin kun rahat ovat olleet jo sijoitettuina. Isommalla alkupääomalla.
Ne hankintakuitujen loput vielä ovat kyllä metsässä. Ehkä tuossa lähiviikkoina ne voisi käväistä ajamassa.
Ei ole mikään pakko kerätä boonuksia, voi hakkuuttaa kaikki leimikot kerralla, parissa vuodessa korkotulo vastaa boonuksien tuottoa. Rahat voi tietenkin sijoittaa mihin haluaa, jotkut vaihtaa uuden auton. Suomi on vapaa maa, voi tehdä omilla varoilla mitä haluaa. Jotkut säästävät koko ikänsä ja elävät otsalampun valossa kalustamattomassa yksiössä ja testamenttaavat rahansa hyvään tarkoitukseen, kukin tavallaan.
Sijoitusvarat eivät muutenkaan yleensä ole käytettävissä, jos omistan osakkeita, rahani ovat markkinoilla ei minun käytettävissä. Sijoittamisen pitää olla tylsää ja pitkäjänteistä, aika harva saa pikavoittoja, rahojen menettäminen on paljon helpompaa kuin niiden ansaitseminen. Ei kannata panna kaikkia munia samaan koriin, jos laittaa niitä pitää vahtia. Kannattaa harrastaa itsekritiikkiä sijoitusten suhteen, yleensä toistaa samoja virheitä. Istuttaa haapaa, vaikka se ei tuota mitään yms.
Jos metsätalous kulkee vuodesta toiseen kädestä suuhun- refleksillä, eihän ne puukaupparahat jouda lisätuottoon. Korkoa korolle ja kaikki muut jäsenedut eivät ole kuitenkaan ole mitättömät kokonaisuutta laskettaessa.
Tolopainen, miksi ihmeessä sitten vänkäät, että 65e kantohinta olisikin 75e kantohinta, kun kuitenkin tunnut ymmärtävän kyseessä olevan sijoitustuoton ei kantohinnan.
Aina kannattaa kuitenkin tukit myydä ennen kuin ne parhaat ja suurimmat tyvet menisi kuitupuukasaan ellei ole sopimuksessa niille eri hintaa esim. vaneriaihioiksi. Siinä voi tulla isokin vahinko myyjälle. Liki 10 % meni eräästä pienehköstä (ku) yläharvennusleimikosta vikojen ja ylijäreyden takia kuitupuuksi , suurin osa olisi ollut hyvää ”isäntälinjan” sahapuuta vannesahaukseen tai vanerisorviin. Siinä olis jäläkiviisaana ollut paikka runkohinnotella leimikko etukäteen mutta ostaja oli siihen nihkeä , (kun ei ollut ilm. hällä kokemusta ko. hinnoittelutavasta). Parhaat mä-tukkipuut (ja osan alle 2 tukin puista) nauhottelen nykyhinnoilla pääosin korjuun ulkopuolelle . Ne saa heilua metsässä siemenpuina ja ehkä joskus joku maksaa oikeaa hintaa laatutyvistä, sitten myyntiin.
Viimeksi tänään minulta kyseltiin, mistä löytyisi tukkivannesahaa, tai vaikka moottorisaha – sahalaitetta, joilla saisi ylisuuria tukkeja kantattua taikka pienempiä vain ”sievistettyä”. On kuulemma sellaisia täyspitkiä tukkeja, joiden latvaläpimitta on yli 65 cm -ja sahaan mahtuu kuitenkin 55 senttinen tukki. Niitä on kuulemma paljon.
Tässä lähialueella tiedän pari, ja muistutin kyllä, että minun entisellä työpaikalla on myö sahaulaite, jolla menee nykyvarusteilla n.90 senttinen ja tilaamalla saa kyllä pidempääkin vapaata terää. Jos olisin vielä ”Talossa”, niin kuka tietää, vaikka olisin lähtenyt keikalle.
”..Jos noita kahta ei erota…” ei ole mikään kiveen hakattu.
Mo:lla on ötökän vikuuttama 100 vuotias kuusikko johon hintatarjous kilpailukykyinen. Muiden tekijöidenkin loksahdettua, korjuu ja sijoitus tapahtuu tuottaen muutamassa vuodessa ”nätin lisä siivun”. Samalla kuitenkin on jo uudistettaessa kasvussa uusi metsä…
Yhtälailla koko toimintaketju sataa kantahinnan laariin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.