Miten palstalaiset nykyään määrittelee päätehakkuun? Olen ollut männyn kanssa mitassa RK 32 cm, mutta taidan siirtyä mittaan 30 cm? Kuusella vähän enemmän, mutta ennen kun on 40 cm. Vai miten?
Kiitos useista hyvistä kommenteista. Pitää katsoa miten viime vuosina tehdyt harvennukset ja lannoitukset toisilla kuvioilla toimivat tulevina vuosina ja tehdä sitten uusia päätelmiä asiasta markkinat huomioiden (harvennusten lannoitus vai kumoon).
Kupsalle kommenttina, että viime viikolla tehdasvisiitillä katselin CLT palkkia ja kyllä siellä välissä oli juuri tuollaista runsaan viiden millin lustoa koko palkissa ollut yksittäinen puu (kakkosnelonen?), eli vahvaa kasvua vuodesta toiseen. Oli myös päätynyt lopputuotteeseen!
”Laittaisitko lyhyen laskelman, miten nopeasti tuon noin 75e/m3 kantohinnan saa tilille, jos nyt tekisi kaupat tuolla 65e/m3 hinnalla.”
Jos en nyt aivan väärin ymmärtänyt, niin nyt puhutaan 5v tilitysajasta. Ei tällä ole kyllä mitään tekemistä normaalin kauppatavan kanssa. Johan inflaatiokin syö tuon verran 5v aikana. Osaako joku muuten vastata, pystyykö näistä lisäsijoituksista nostamaan vain osan, vai täytyykö ne nostaa kaikki pois, jos haluaa ihan oikeasti tuon puukauppatilin käyttöönsä, eikä vain tuottoa (korkoa)?
Jos aikoo sijoittaa, silloin talous pitää olla kunnossa ja menot hoidetaan korottomalta käyttelytililtä. Pääomabonuksille tietenkin maksetaan sama korko kuin metsäosuuksille.
Jessellä ja Tolopaisella sitä näyttää toisten puukaupoissa ihmeteltävää yhä edelleen riittävän! Paras puukauppahan tulee siitä, kun kysyntä ja tarjonta kaikkein parhaiten kohtaavat. Hankintakauppa on tapauksesta riippuen joidenkin ostajien tukkinostoissa aivan järkevä ratkaisu.
Kaippa siihen kysyntää tarvitaan jos joku alkaa talkoilla tappiollista kauppaa tekemään. Kun on rehellinen itselleen on jo aika hyvällä mallilla puukaupoissa. Olen noita kahdeksankympin hankintatukkeja kyllä kuullut mutta kun niiden kanssa tulee kuluja vähintään parikymppiä mottia kohden. Onko siinä jotain järkeä?
Älähän nyt Jesse yleistä. Jokainen puukauppa on aina yksilöllinen. Eihän kaikilla ostajilla ole välttämättä omaa puunhankintaorganisaatiota. Ostavat sen takia hankintapuuta, ja maksavat siitä aivan kunnollisen korvauksen, jota ei voi verrata vaikkapa näiden kolmen suuren vastaaviin.
880 litraa oli keskijäreys vajaa 60 vuotiaassa istutetussa mt-männikössä, kertaalleen lannoitettu ja kaksi kertaa manu hakkuuna harvennettu. Oisko keskiläpimitta 35 cm. Eli räkämännikkö, jota harvennuksilla jalostettu. Jonkinverran oli vielä päätehakkuussakin laadussa toivomisen varaa, tukkiprosentti vain 81%. Meni varmaan suhteessa paljon palkkituotantoon tavaraa. 3,4 m lyhin mitta ja tukin ja kuidun hinta 10 – 20% parempi kuin sellufirmalla. Tässä kävi niin että isä istutti ja teki taimikonhoidon (olin paikalla vesurin kanssa) ja poika suoritti harvennukset ja myi päätehakkuun. Ei kehtaa varmaan pyytää isää istutustalkoisiin.
Erikoispuut ovat oma juttunsa ja niissä hankinta hyvinkin ymmärrettävää. Minullakin osaamista löytyy siihen riittävästi ja kalusto omasta takaa korjuuseen. Mutta en kuusi-tai mäntytukkia kyllä hevin lähde tekemään vaikka aikaa kyllä olisi jo nykyään. Kun ilmaistyö ei vain maita. Vapaaehtoistyökin voisi maittaa paremmin. Jos olisin Koskitukin alueella myös koivusta voisi tukkia hankintana tehdä. Niissä pääsee joinkuin palkoille.
Täällä Päijät-Hämeessä näyttäisi 60 vuotta riittävän kasvatusajaksi myös laadukkaille kylvömänniköille. Muutama tällainen kohde on nyt jo loppukasvatusvaiheessa. Itse kylvettyjä tukkimänniköitä on kyllä nyt ihan mukava katsella. Kun harvennukset tekee ajoissa, männikönkin kasvu voi yllättää.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.