Miten palstalaiset nykyään määrittelee päätehakkuun? Olen ollut männyn kanssa mitassa RK 32 cm, mutta taidan siirtyä mittaan 30 cm? Kuusella vähän enemmän, mutta ennen kun on 40 cm. Vai miten?
15 %:n bonuksen taitaa saada sijoitukselle n. 2-3 v:n päästä puiden myyntihinnan tultua maksuun. Esim. 2 v 5 % korolla ja sen jälkeen 15 %osuuden uuteen sijoitukseen maksaa MG . Siinä 60 € kasvaa 75 €:ksi 2 v:ssa mutta on sitten osuussijoitus jolla ei silläkään ole 100 %:n ”talletussuojaa” vaan koko osuudella vastataan, jos tulisi joskus jostain syystä bankrotti.
Arvokasvua on kantohinnan nousukin, jos semmosta joskus tapahtuu. Esim. 3 %:n tukkipuumetsän arvokasvu pomppaa yhtenä vuonna 18 %:iin. Kannattiko hakkuuttaa silloin , kun arvokasvu% kävi väliaikaisesti tuottovaatimuksen alapuolella ? Muullonkin arvokasvu% voi laskea väliaikaisesti, siksi yksi hyvä päätehakkuuajan kohdan määritelmä on, että silloin on sopivaa tehdä , kun arvokasvu% tippuu pysyvästi alle tuottovaatimus%:n.
MG ei osta yleensä enää pikkutukkia, ei ainakaan näillä main. Toinen puute heillä on sorvipuissa pienehköjen erien korjaaminen kuitupuupinoon. Melko härskin näköistä kun parhaat ja suurimmat tyvet makaa kuitupinossa vaikka niistä saisi tehtyä hyvää vaneriviilua. Se sama ongelma ostossa on tosin muillakin isoilla. Kovalahokaan ei ennen ollut esteenä vanerin teossa, kun sitä oli alle 1/3-osa lpm:sta. Nuukana (vaan ei pihinä) tympäsee joskus katsoa , kun arvokkaimmat osat puusta laitetaan selluntekoon, ainakin alkupäässä puuhuoltoketjua näyttää siltä. Sellufirmalle ei ole siitä haittaa vaan hyötyä mutta myyjän kannalta katsottuna.
Metsän kasvun mittauksesta kairaamalla (ja myös PPA:n mittauksissa) sen verran , että harvaksi harsitun metsän kok.kasvu näyttää helposti liian hyvältä koska puiden muoto voi muuttua tyvekkäämmäksi norm. harvemmassa asennossa.
”Laittaisitko lyhyen laskelman, miten nopeasti tuon noin 75e/m3 kantohinnan saa tilille, jos nyt tekisi kaupat tuolla 65e/m3 hinnalla.”
Ei voi olla monimutkaista, jos sinä kerran tiedät, että 65e onkin lähes 75e. Laita nyt vaan se laskelma. Omat hankintatukit eivät menneet Metsä Groupille. Ei hinta niin paljon poikennut muista, mutta mitat olivat sellufirman mitat.
ML sijoituskriteerit selkenevät parhaiten kun lukee heidän sivustoltaan. Lisäsijoitukset joita tehdään puukauppatuloista on ollut edullista jakaa useammalle vuodelle tai useampaan kauppaan. Tällöin voi tietyin ehdoin toteutua tuossa edellä kuvattu, että ML maksaa jälkimmäisestä lisäsijoituksesta 15 % ja myyjä loput 85%.
En nyt muista itse ainakaan sen tarkemmin miten se menee. Jokin ansaintajakso oli välissä ja sen jälkeen vasta saattoi tehdä sen sijoituksen johon sai 15% +:aa. Ehkä siinä piti tehdä 2 kauppaa, kysy joltain ML:n ukolta vaikka.
Pitää tehdä kaksi kauppaa, tai yksi ja jakaa rahat kahdelle vuodelle, yleensä loppumaksu on isompi eli riittää myös kolmanteen kauppaan. Ei se niin vaikeata ole kun tietokone hoitaa.
Rk mittaa en ole enään käyttänyt. Vaan kun metsälö on yli 80 vuotiastasta niin silloin se joutaa liipaisimelle.Seuraavaksi katson puunhintaa ja kohdetta.
Hoidettu, pariin kertaan harvennettu metsä on ihan käypäsen näköistä jo 80 vuotiaana .
Mutta meitä on moneen junaan. Jokaisella metsät on oman näköisensä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.