Miten palstalaiset nykyään määrittelee päätehakkuun? Olen ollut männyn kanssa mitassa RK 32 cm, mutta taidan siirtyä mittaan 30 cm? Kuusella vähän enemmän, mutta ennen kun on 40 cm. Vai miten?
Taloudellinen uudistamisajankohta on se, kun suhteellinen arvokasvu ”pysyvästi” jää alle sen, minkä metsänomistaja saisi muussa tarkoituksessa (koheessa) vastaavalla riskillä.
Suhteellinen arvokasvu on prosentteina 100 x a/b+c.
a = puuston vuotuinen kasvu euroina, b = puuston arvo euroina ja c = maapohjan metsätaloudellinen arvo euroina. Metsälehden sivuilla näytti olevan metsätalouden sanastoa. Suhteellista arvokasvua ei ole katsottu tarpeelliseksi laittaa mukaan, joka on juuri sitä vanhaa hapatusta, jonka vuoksi en metsälehtä vaivaidu tilaamaan. Taloutta ei haluta, ymmärretä tms. nähdä metsänomistajan tavoitteeksi.
Jos metsäntoito katsotaan taloudelliseksi toiminnaksi, niin päätehakuun ajankohdan tärkein kriteeri on suhteellinen arvokasvu, sillä mahdollisimman hyvää tuottoahan me taloudessa tavoittelemme. Kaikki muut sirppihallakäsitteet ovat taloudellisessa mielessä tuulesta temmattuja – mutua.
Joo. Kaikki ne n.40 vuotta ovat olleet ”mutua”, mutta se ei ole toisilta pois!
Aloituksen aiheeseen viitaten, kun kuivan kankaan ”mäntytukkimetsä on” saavuttanut pylvään mitat, ja kaikki muut käytännön tekijät loksahtavat kohdilleen, tavaraa lähtee pinoon 85€ mottihinnalla.
R.Rannan perustelut unohtavat yhden sijoittamisen peruspilarin: hajautuksen. Tuolla logiikalla kaikki sijoitukset saattavat päätyä yhteen paikkaan, joka on siis tuo mystinen vaihtoehtoinen vastaavan riskin kohde. Tähän ”vastaavan riskin kohteeseen” törmää jatkuvasti metsä-alan teksteissä mutta ikinä en ole kenenkään nähnyt antavan esimerkkiä metsää vastaavan riskin kohteesta. Minkälaisiin vastaavan riskin kohteisiin R.Ranta laittaa hakkuutulonsa?
mehtäukko:”Aloituksen aiheeseen viitaten, kun kuivan kankaan ”mäntytukkimetsä on” saavuttanut pylvään mitat, ja kaikki muut käytännön tekijät loksahtavat kohdilleen, tavaraa lähtee pinoon 85€ mottihinnalla.”
-Se on suunnilleen noin, MUTTA: kuivalla kankaalla ei kannata kasvattaa kuitua, eikä kuusia. Harvahkossa asennossa ( harvennusmallien mukaan) ja laatuvaatimukset täyttäviä runkoja jokainen. (Täsmäkasvatus) Ei lannoituksia.
Nimensä mukaisesti kuivalla kankaalla rajoittava tekijä on vesi.
Tuollaisesta kun tehdään niitä pikkupylväitä, niin käytännössä huomattavasta osasta latvakuitua tuleekin tuo mehtäukon 85 € / kiinto.
Tekee nannaa naapurin ukon myydessä MG:lle samaa tavaraa pystyyn parillakympillä / kiinto.
Ei Panu sellaista yhtä vastausta ole. Siksi et ole sitä keneltäkään kuullut, josta sitten voitaisiin johtaa jokaiselle kasvupaikalle tietty uudistamisjäreys.
Hajautusta se ei miksikään muuta, ainkaan vähennä, kysehän oli metsän uudistamisajankohdasta. Metsä kasvaa taas uutta metsäää uudistamisen jälkeen, minkä vuoksi juuri maapohjan metsätaloudellinen arvo on otettava tekijänä huomioon.
Jokaisen metsänomistajan taloudellinen tilanne on erilainen, riskinottokyky ja -halu. Toinen sijoittaa riskialtiisti ja toinen kätkee menettämisen pelossa patjan alle, mikä johtaa hyvin erilaiseen uudistamisikään.
Siksi suhteellinen arvokasvu on niin oleellinen, koska se kertoo metsän taloudellisen tuoton, jota sitten kukin voimme verrata muihin vaihtoehtoihin, mitä ne sitten kullakin ovatkaan. Jos joku ehdottaa minulle avohaakkuuta tietämättä suhteellista arvokasvua, niin minun on mahdoton summassa päättää, kun en tiedä mihin metsän suhteelliseen tuottoon minun pitäisi päätökseni perustaa. Reaalikoroilla pelataan.
Arvelinkin, että sitä esimerkkiä vaihtoehtoisesta sijoituskohteesta ei tälläkään kertaa tule. Muuten olen kyllä samaa mieltä, että suhteellinen arvokasvu eli yksinkertaisemmin pääoman tuottoprosentti on se mitä pitää seurata.
Jean S:”Mulla on jopa kuivia kankaita pohjavesialueella ja neulasanalyysin mukaan mangaanin pitoisuus on ”arveluttavan korkea”.”
Kannattaisi varoen syödä neulasia, myös mustikoiden ym nauttimista kannattaa hieman rajoittaa. Vedestä voi saada jopa yliannostuken, Kuitenkin Mangaaniakin tarvitaan. Sitä voi esiintyä missä tahansa.
”Vastaavalla riskillä” on ongelmallinen käsite kun riskejä ei yleensä tunneta kovin hyvin ja ne muuttuvat ajan myötä. Aidosti vähäriskisiä ovat käteisvarat tilillä pankissa ja metsäyhtiön osuuksissa. Näistä jälkimmäinen on tuotoltaan aivan eri luokassa kuin pankkitilit. Kahden alhaisen riskin sijoituksen tuotto on siis keskenään aivan erilainen.
Mihin tuottoon metsän tuottoa siis pitää verrata ja mikä oletetaan tässä laskelmassa metsän riskiksi? Nyt on metsäsijoituksissa toteutunut ainakin se riski, että puun hinta ei ole pysynyt kustannusten tahdissa vaan on halventunut. Metsämaan hinta eli omaisuuden arvo on samaan aikaan noussut paljonkin, mutta tämä ei kovin paljon lämmitä ellei metsätilaa aio myydä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.