Miten palstalaiset nykyään määrittelee päätehakkuun? Olen ollut männyn kanssa mitassa RK 32 cm, mutta taidan siirtyä mittaan 30 cm? Kuusella vähän enemmän, mutta ennen kun on 40 cm. Vai miten?
Viimeiset kolme kuviota on hakattu, koska niistä kahdessa oli kuusen juurikääpää. Mänty sekapuuna/mäntyvaltaiset osat kuvioista meni samalla, kun pieniä kuvioita ei kannata pilkkoa. Yksi pieni kuvio hakattiin, kun muitakin hakattiin. Sain ostajia kiinnostavan kokonaisuuden kerralla myyntiin. Muut asiat kuin puuston koko siis ratkaisi asian. Muutenkin noista vain yksi kuvio oli puustoltaan suht tasarakenteista.
Monet muut asiat tosiaan ratkaisevat. Kun kasvu taantuu,alkaa kello käydä. Onko saman tien suuntaan tulossa muita hakkuita. Metsän yleistila lumituhot,tuulenkaadot.Miltä näyttää käpyvuosi(Luke),taimitilanne,muokkaus. Onko pylväälle tilausta markkinoilla.Tukin hinta.
Kyse on normitilanteesta. Yleensä katsotaan kertymää ja hintaa. Tai sitten on jäänyt jotain huomaamatta. En ole myynyt yhtään myrskyn kaatamaa leimikkoa koskaan.
Eipä ole puita tullut mittailtua, silmällä katsonut osapuilleen pitääkö metsävatiedot osapuilleen paikallaan. Kun pystyyn kuivaneita alkaa vuosittain olla ja osa harsuuntunut näköisiä, metsä kumoon . Kasvu ratkaisee ja olen tullut siihen tulokseen, nopeampi kierto antaa paremman tuloksen. 40 sm kuusikkoja ei itsellä ole pystyssä yhtään hehtaaria . Hyvän hinnan aikaan nuorempaakin pötkölleen ja uutta kasvamaan hiilinielua kartuttamaan.
Uudistuskypsyys on aika paljon muuta kuin rinnankorkeusläpimittaa. Kun metsätyyppi on kuivaa kangasta tai vielä karumpaa, on noihin yli kolmenkymmene santin läpimittoihin käytännössä lähes mahdoton päästä. Jos vielä puulajikin on ”sopimaton”, niin satojen vuosien kasvatusaika on ihmiselle liian pitkä.
Käytännössä se kai pitäisi käydä niin, että kun puustopääoma on ”liian suuri”, eli vuosikasvu antaa niin vähän lisäarvoa sijoitukselle, että se muualla tuottaisi paremmin, on viimeistään silloin tullut sadonkorjuun aika.
Normaalisti ei talousmetsän puut lopeta kasvamista, mutta jos sitä ei olla käsitelty hoitohakkuin, poistuu sietä ”luonnollisen poistumisen” kautta puuta sen verran, että puusto ei kuutiomäärin enää juuri lisäänny.
Jos puuta on hehtaarilla 500 kiintoa ja puustosta kuolee 5 kiintoa / ha, niin metsätyypin vuosikasvukyky putoaa tuon 5 kiintoa. Kymmene kiinnon kasvu putoaa viiteen. Jos metsäkuvio olisi harvennuksin pidetty kunnossa – ja siellä olisi puuta vain 200 – 300 kiintoa, olisi lisäkasvu edelleenn sama kymmenen kiintoa, mutta luontaista poistumista ei lainkaan,
Vastoin yleistä käsitystä puiden kasvu jatkuu niin kauvan, kuin siinä on kasvukaudella vihreää. Kun vihreä latvus puuttuu kesällä, on puu lopettanut kasvunsa, koska se on kuollut.
Männikön päätehakkuumitta on silloin tullut vastaan, kun sen lisäkasvu prosentteina on hidastunut, vaikka se edelleenkin kasvaa.
Kyse on metsätaloudessa kaikenlaisista ”normitilanteista”. Myrskytkin. Kaikkeen ei voi vain vaikuttaa, ja välttämätön osaaminen on oikeilla menetelmillä reagointi.
Tolopaisen myrskyleimikoiden ”puute” voi johtua vaikkapa vain, ettei kaadettavia puita ole… 🙁
Siihen on pyritty jo viimeiset viisi vuotta. Hiukan hidastaa tuo pääomabonuksen keräily ja käyttö. Tulee välivuosi tänä vuonna, ei auta joutuu odottamaan tammikuulle rahoja. Kymmenen vuoden tavoite vaihtaa koko roska helppohoitoiseksi pääomaksi. Se ei mätäne eikä syö kuoriaiset.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.