Meillä on talvella harvennetussa männikössä muutamia kolhiintuneita runkoja. Auttaako puiden haavasuojat mitään jos sitä laittaisi? Eikai ainakaan haittaa mitään?
Vähän kannattaa latvuksia tarkkailla muutaman vuoden. Minulla tällaisen kolhimisen jälkeen tuhoutui 0,3ha:a nuorta männikköä tyvitervastaudin puhkeamisen ja leviämisen seurauksena. Ja syy oli nimenomaan kolhut harvennuksen puissa.
”Ei tarvitse tehdä mitään. Pihka hoitaa haavasuojan.”
Näin on, ainakin tosiaan talvikorjuun suhteen. Kesälläkin pihka hoitaa, mutta syksyllä saattaa tulla sienitauteja. Silloinkin suojaus, millä tavalla, pitää tehdä välittömästi.
Minun kokemukseni mukaan korjuuvaurio tulee nimenomaan siitä kun liian kapeaa tai mutkaista uraa pitkin ajetaan ajokoneella. Eli ajokonekuski tekee vauriot, mutta syyllinen on motokuski, joka teki kelvottoman ajouran tai se joka vaati kapeaa ajouraa. Minä olen jo oppinut että harvennuksessa pitää motokuskille sanoa kaksi asiaa: Kunnolliset ajourat ja että tyvilumppeja pitää tehdä, jos sillä saa pelastettua tukin. Tämä jälkimmäinen pitää sanoa tietysti erityisesti avohakkuulla, ettei metrin takia tehdä kolmen metrin kuitua tukkirungon tyvestä.
Kävisikö , että se lumppi jätetään suoraan kantoon , kun kyseessä on käyrä tyvi ? Lumppailu on ihan turhaa sahailemista ko tapauksissa. Välinatsat rungon keskeltä ovat eri juttu.
Korjuuvaurioita voi vähentää myös huolellisella ennakkoraivauksella .
Kaatamalla puut näkökentässä koneesta pois päin ja karsimalla rungon puomin alle vähentää myös vaurioita säästettäviin puihin . Sivuttain uran yli vetäminen aiheuttaa herkästi hankaumia puiden tyviin , kun karsintalinja ei ole näkyvissä kokonaisuudessaan.
…ja tuon Tanelin määrittelyn sopivasta ajourasta voisi laittaa ihan raameihin ja huoneen tauluksi. Älkää tinkikö motokuskia tekemään liian kapeita uria !Ajokoneenkin on kyettävä niitä käyttämään .
Mänty suojaa kolhun, mutta vika jää. Vika, joka jopa pudottaa tukkikokoisen puun osan raakkinatsaan taikka kuitupuuksi.
Tervepohjainen koro kelpaa tukiksi siihen asti, kun se ei vaikuta sahaustulokseen.
Tyvimutkat eivät synny enää ”aikuiseen puuhun”, vaan ne ovat olleet jo taimikosssa. Jos männyt on istutettu oikealle pohjalle ja tyvet suoraan, niissä ei juurikaan tyvimutkaa löydy.
Taimikonharventajan on mutkatyvet raakattava pois, jos siihen on varaa. Enskassa hakataan kuitupuuta, sen ei tarvitse olla ihan viivasuoraa, eli voidaan kylmästi poistaa, jos niistä ei tukinlaatuista puuta tule.
Kuitupuuta ei nykyhinnoilla kannata kasvattaa muualla kuin Harjavallassa tiskin takana.
Kyllä sitä ihan Harjavallan metsässä kasvatetaan. Ja myös Pohjois-Satakunnan palstalla. Laskukykyä vaan ei kaikilta löydy. Kumma kyllä ei edes ex-opettajaltakaan.
Se taas johtuu valitettavasti siitä kun ei ole syntynyt kultalusikka suussa. Eli työläispohjalta on velalla ollut rynnittävä joten se on ollut sen ”salaisuus”. Mutta uskon että pahin velkaruletti alkaa olla takana ja tulostakin vielä tehdään. Laskennallisella ”takkiin tulolla” taas muutenkaan ei juurikaan merkitystä. Kuin parhain päin. Tosin varsinaista kuitukauppaa vähemmäksi kyllä vielä tehtynäkään. Tukkitilillä vielä eletty pääasiassa.
Jesse on varmistanut että tulevaisuudessa tukkitiliä ei tule keskittymällä Kemera kelvottoman haavan kasvatukseen. Sitten vielä väittää että metsitykseen ei kelvannut pelto vaikka haapa ja hieskoivua pääasiallisena puuna kuviolla tekee siitä kohteen jonka hoitoon eikä metsitykseen Kemeraa ei ole koskaan saanutkaan.
Hybridihaavalla ei näytä olevan ainakaan täällä juuri kysyntää. Paikallislehdessä on tukkikasa ko piuuta ja osoitteena on hakkuri paikalliselle lämpölaitokselle. Yhtiö on aikoinaan istuttanut h-haavan kaupungin lammin rannoille.
Sappille taitaa h-haapa vielä kelvata?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.