Hienojakoisilla mailla rouste tuhoaaajoittain suuren osan sirkkataimista.Näillä mailla männyn istuttaminen ainoa  varma uudistamiskeino.

Rouste nostaa taimen ylös ja katkoo juuret, on se taimi sitten millainen tahansa. Ainoa keino hiesumailla olisi, että isketään taimet muokkaamattomaan maahan. – Pitkäteräisellä PUTKELLA – eli syvälle – ja sammal / jäkälä paakun päälle.

Myös syyskylvöä pidetään hyvänä vaihtoehtona. Lokakuun puolesta välistä eteenpäin, niin kauan kuin muokkausjälkeä tulee äkeellä tai miksei muullakin. Siemen ei saa itää, mutta se kastuu ja on keväällä valmiina lähtöön.

Ensimmäisiä kylvöjä tehdessäni käytin siemenet vuorokauden verran haaleassa suovedessä, jossa ne sen aikaisen metsätalousneuvojan mukaan virkosi hyväksi ja iti ripeästi.

Asia ei ole niin yksinkertainen kuin Riikilä antaa ymmärtää. Kalliita siemeniä ei välttämättä kannatta huiskia minne sattuu.

Hyvä käsin kylvö edellyttää, että viitsii perehtyä asiaan ja tutkii taimettumista. Se kylläkin vaatii viitseliäisyyttä ja kiinnostusta asiaan. Väitän muutamien satojen hehtaarien kylvökokemuksella, että saan puolella konekylvön siemenmäärästä käsin kylväen paremman lopputuloksen. Aikaa hehtaarin kylvämiseen menee reipas tunti, joten työlleen saa mielestäni paremman korvauksen kuin metsänhoidossa yleensä.

Se on totta, että kylvö on tehtävä juuri muokattuun maahan. Sade tiivistää maan, joka haittaa taimettumista. Se mihin siemenet laitetaan vaikuttaa huomattavasti lopputulokseen. Erot ovat jo ensimmäisen kesän jälkeen merkittäviä. Parhaiten taimet lähtevät kasvuun kivennäismaan ja reunakohdissa, jossa turvettakin on vähän vielä kivennäismaan päällä.

Minusta mäntymetsän taloudellisesti järkevä uudistaminen kannatta lähes poikkeuksetta tehdä kylväen. Lopputulos on istutusmetsää laadukkaampi ja huomattavasti taloudellisempi. Tärkeää on, että maanmuokkaus tehdään olosuhteiden vaativalla voimakkuudella.

Joku oikein heinittynyt alue saattaa olla poikkeus Ja senhän näkee jo ennen uudistamista. Eihän se heinä sinne tyhjästä salamana synny.

Talouden näkökulmasta tilanne vain on sellainen, että valtaosassa Suomea istutusinvestointia ei saa koskaan korkoineen takaisin jo hyvinkin maltillisella korolla laskettaessa. Kaiken lisäksi tuotot ovat sukupolvien päässä tuntemattomassa tulevaisuudessa.

Kävelyä on alle puolet jätkän viidestä kilometristä. Kun kulkee kohtaa, josta kone on mennyt, niin reitti on melkein risuistakin vapaa ja siitä kylvää kumpaankin vakoon. Mitään laitteita eikä kumartelua tarvita kun homman opettelee.

Siemenpullo toiseen käteen ja taskusta merkkausnauha roikkumaan, jolla voi merkitä jo kylvetyn. Hiljaista kävelyä 2 km/h.

Homma ei toimi liian kuumalla ilmalla (siemenistä sulaa pihkaa käteen), ei sateella (siemenet  tarttuvat kylvökoneeseen eli käteen) , eikä kovalla tuulella (siemenet eivät osu haluttuun kohtaan)