Keskustelut Metsänhoito Männyn konekylvö vs käsinkylvö

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 83)
  • Männyn konekylvö vs käsinkylvö

    Merkitty: 

    Mikko Riikilä kirjoitti Metsälehdessä 9/2017 sivu 14:

    Konekylvö on edullisin ja parhaan tuloksen antava menetelmä.  Siemenet sattuvat aina tuoreeseen kivennäismaahan.

    Käsinkylvölle on vaikea keksiä järjellistä perustetta…”

    Ollaan harrastettu konekylvöä vuosina 2011-16 aika moneen, yleensä puhtaaseen mäntymetsään, tehtyyn aukkoon.  Joskus kylvö on onnistunut hyvin, joskus melko hyvin.  Mutta on sitten useampia tapauksia, ettei tulos ole ollut  Mikon lupaama.  Joskus on heinä nitistänyt sirkkataimet.  Joskus ei kuitenkaan ole havaittavissa mitään silmin nähtävää syytä huonoon taimettumiseen.

    Olen myös harjoittanut aiemmin käsinkylvöä erilaisilla apuvälineillä (viimeksi kylvösauva) edellisenä syksynä laikutettuihin kohteisiin.  Niissä taimettuminen on onnistunut yleensä erittäin hyvin ja omien (epätieteellisten) havaintojeni mukaan taimien kasvuun lähtö on ollut nopeampaa kuin konekylvössä.  Meillä on toki erittäin kiviset ja mäkiset moreenimaat ja lajittuneilla maalajeilla tasamaalla tulos voisi olla toinen.

    Siis meikäläisen havaintojen perusteella käsinkylvö laikkuihin antaa varmemmin halutun tuloksen.  Siinä pystytään peittämään siemenet.  Ne eivät luultavasti ole niin alttiit kuivumiselle kuin pinnalle puhalletut ja taimet saavat paremman lähdön.  Mahdollinen sadekuurokaan  ei niin herkästi vie siemeniä mennessään.  Eivätkä peipot tai muut linnut löydä. niitä.

    Millaisia kokemuksia on muilla?  Ja siis Mikolle tiedoksi, että kyllä käsinkylvölle voi keksiä järjellisiä perusteita.

     

  • Pete

    Missä näitä viirukylvöön sopivia kylvökeppejä myydään? Hajalleen kylvävä keppi ei niinkään kiinnosta kun viirukylvöstä on selkeät hyvät kokemukset ja tutkimustulokset.

    sinällään ihmetyttää, että kylvöä pidetään työläänä. Kyllä istutus on minun mielestä moninverroin raskaampi harrastus. Istutus on puuduttavinta hommaa ylipäätään, sen ulkoistin ensimmäisenä enkä vähiten siksi, että koneistutus tuottaa parhaat taimikot.

    kuusessa ollaan

    Itse uudistan männylle luontaisesti, kaivurilaikutuksella. Vaikka kuviolla olisi vain pari hassua siemenpuuta, reunametsät täydentävät siemennystä yllättävän paljon. Juuri viikonloppuna kävelin kuviolla, jossa on männyt syntyneet ilman siemenpuita yli sadan metrin päähän…ihmettelin suuresti.

    Ja laikutus kuokkakauhalla, jossa kunnon kynnet, ei tasakärkisellä. Kauhalla tehdään laukku siten, että kauhan pohja painetaan maata vasten ja pohjaa alempana olevilla kynsillä poistetaan kuntta. ”Liippauksen” jälkeen irronnut kuntta heitetään ylösalaisin. Näin syntyy sekä kuohkea kääntömätäs, että humusta sisältävä ja pinnastaan pehmennyt laikku. Kun talvella tähän laikkuun osuu siemeniä, ne vajoavat sulamisvesien avulla laikussa oleviin kynsien uriin. Sinne valuu myös kevyttä humusta, joka peittää siemenet.

    Kääntömättäät ovat sitten märkien keväiden varanumerokäyttöön, niihinkin on itänyt taimia.

    Samaa menetelmää käytän myös soilla, hyvin tuntuu itävän sielläkin männyt.

    Jätkä

    Pete. Kylvökeppejä, joissa on kiekot viirua tekemässä, lienevät edelleenkin maatalouskaupoissa, joissa myydään mm. puutarhaviljelyyn tarkoitettuja laitteita. Sillä työnnetään viirunpätkä yleensä poikittain esim äestysjälkeen. Voihan sen työntää pitkittäinkin. Säätö kannattaa tehdä alussa hyvinkin tarkkaan, että löytyy viirulle sopiva pituus ja siementen määrä. Toki sillä voi laikkuihin, mätästyskasoihin ja mihin vaan työntää, mutta tärkeintä on, että kiekot pyörii.

    MHY:llä saattaa olla jemmassa kylvörau toja, joissa on annostelija, eli keppiä heilautetaan ylöspäin ja pökätään maahan, jolloin siemenet ravahtavat maahan syntyneeseen vakoon / viiruun.

    TOIMII!

    harrastelija

    Otsikkoon olisi voinut lisätä kolmanneksi siemenpuu-kylvö. Lähellä tuota autiotilaa hakattiin 6,4 ha:n aukko, joka jätettiin siemenpuuasentoon. Alue oli osittain kuusikkoa, mutta myös kovempia nyppylöitä. Kuusivaltaisuudesta johtuen siemenpuumäntyjä ei tahtonut löytyä ja minusta siemenpuut jäivät harvaksi n. 50 puuta / ha.

    Maata ei revitty millään auki, 3 vuoden kuluttua alue oli aika tyhjän näköinen. Pukin kuusen taimia 2-3 tuhatta. Kovemmille maille nöusi männyn taimia ja alavimmille hieskoivua + näitä kuusen taimia. Niin, alue kyllä ojitettiin hakkuun jälkeen vesitalouden tasapainottamisen vuoksi.

    Taimikon kehittyminen on kyllä hidasta. Nyt n. 20 vuodessa pituus on vasta 6-8 m. eli koivuista raivaamalla saa polttopuurankaa. On se muutaman vuoden jäljessä verrattuna, jos taimet olisi istutettu heti hakkuun jälkeen.

    Siemenpuiden kanssa nujusin 3 kertaa. Kaksi kertaa myrsky kaatoi 1/3 puista ja kolmannella kerralla kaadoin sitten loput. Kalustoa oli silloin tr+juontokoura. Tukit sahuutin kenttäsirkkelillä, joka tuli paikalle kun pölkkyjä oli tli 100 kpl. Taisimpa yhden tukkierän myydä hankintana pikkusahallekin.

    Tolopainen

    Ei ole mitään parempaa uudistusmenetelmää männylle kuin konekylvö, tulee tuhansia taimia hehtaarille. Tiheästi kasvavat ryppäät joutuu harventamaan eli taimia tulee liikaa tuhansia, josta voi harventaa ylimääräiset pois. Jos kivikkoon pitää puita saada, joutuu tietenkin käsipelillä kylvämään, mutta ei muuten.

    MJO

    Kumpaakin tapaa kokeillut ja konekylvö on ollut parempi. Lisäksi hintaero on niin olematon, etten edes harkitse enää käsin.

    Pete

    Itsekin valitsen konekylvön jos se toteutetaan äestyksen yhteydessä, mutta jos konekylvöllä tarkoitetaan kaivinkonelaikutuksen yhteydessä tehtävää kylvöä niin mieluummin kylvän laikut itse. Ei kaivinkoinelaikutusta kovin isoilla aloilla käytetäkään, mutta siellä minne ei metsä-äestä syystä tai toisesta saa.
    Aika ison vääntämisen sai tehdä, jotta sain metsä-äkeen tälle keväälle reilun 2ha aukolle Etelä-Suomen muokkaamaan ja kylvämään. En hyväksynyt ehdotusta kaivinkonelaikutuksesta ja siihen yhdistetystä kylvöstä. Kuvion alava osa kuitenkin mätästetään kaivinkoneella erikseen.

    Kallioisessa ja mäkisessä maastossa oma kokemus on, että äkeellä saadaan paljon kattavampi muokkaus. Ympäripyörivän kaivinkoneen kuskit eivät mielellään mene kovin kalteville ja ”moniväärille” paikoille ja muokkausjälki voi jäädä todella vajaaksi ajokonealustalla olevaan metsä-äkeeseen verrattuna. Eli siis aivan toiset kokemukset minulla kuin Annelilla. Yksi poikkeus on tosin osunut kohdella. Ponsse Beaverin puomin kääntäjälle asennettu Volvo kaivinkoneen puomi. Kyseinen yhdistelmä pääsi joka paikkaan ja kyseisessä tapauksessa mätästys tehtiin tosi kattavasti mäkisessäkin maastossa.

    Jätkä

    Meillä on pyörinyt metsä-äes ja sen edessä on vanha Lokkeri, jolla ajetaan vain niitä ajoja. MHY junailee ja ketjuttaa työmaat sille ja se ruikkii siemenet samaan syssyyn, jos asiakas maksaa. Kun koneessa on takana telat, se kyllä menee siitä mistä sen ajaa.

    Periaatehan on, että kivennäismaa paljastetaan, jolloin sirkkataimet saavat lämpöä ja säilyvät kilpailulta jopa muutaman vuoden ajan.

    metsä-masa

    Käsin, kone – ja siemenpuukylvö on kaikki varmoja tapoja uudistaa metsää. Käsin kylvössä olen käyttänyt siemenenkylvölaite haraa, uittokaluston myymä laite ( metsä-masalla 25.5.2016 kuva siitä  aikeena metsänhoito).

    Konekylvö tämän päivän kylvölaitteella, huolellisen kuljettajan ja puhdasta  siementä käytettynä on luotettava tapa uudistaa, mutta itävyyttä kannattaa seurata, osa siemenistä itää viiveellä. Konekylvössä hankaluutena on kuiva kevät ja jos muokkausta ja kylvöä jatketaan liian pitkälle kesään.

    Siemenpuilla uudistaminen on vanha ja hyvä menetelmä, jos tuulet ei ehdi niitä kaataa ennen aikojaan. Oma kokemus kymmenen vuoden takaa, hakattiin 3,3 ha aukko ja siemenpuuasentoon, ajokone oli viimeisiä ajamassa kun tuli myrsky ja tuhosi hyvän suunnitelman, tuli uusi savotta joka äestettiin ja kylvettiin käsikylvönä.

    Jos myyjällä keväällä on aika pula tai pinta-alat jo useissa hehtaareissa silloin konekylvö, mahdollisen aikaisin keväällä !

    Timppa

    Meikäläisen havainnot perustuivat 15 eri aukkoon suuruudeltaan n. 1-2,5 ha.  Karkeasti voi todeta, että kolmasosa onnistui erittäin hyvin, kolmasosa kohtuullisesti, mutta yhdestä kolmasosasta sai vielä kaksi vuotta kylvön jälkeen etsiä taimia.   Eikä tilanne  jatkossakaan merkittävästi parantunut.  Siis tässä ollaan käytännössä maksettu tyhjästä.

    Samanlaisia havaintoja näyttää olevan muillakin.  On paljon tyytyväisiä konekylvöön, mutta myös pettyneitä.  Ongelma tietysti on, etten ainakaan minä pysty varmuudella tietämään syytä huonoihin tuloksiin.  Joitakin arveluja: myöhäinen kylvöajankohta, kevään säät, kovaan moreeniin ei siemen saanut juuriaan, siemeniä syövät linnut …

    Käsinkylvö edellisenä syksynä laikutettuun maahan on siis edelleen mielestäni varmin joskin myös työläin männyn uudistustapa.   Siemenpuilla uudistaminen tuottaa joskus hyvän tuloksen.  Joskus ollaan jouduttu näitäkin kohteita täydentämään kylväen tai istuttaen.  Eräs UPM:n kaveri kertoi, että hyviä siemenvuosia on ehkä kerran viidessä vuodessa, joten aika lailla ollaan tuurin varassa.

    Istuttamisessa on omat riskinsä hirvien vuoksi.  Meillä on lisähankaluutena se, että pieni taimi hukkuu helposti kivien koloihin.  Taimet maksavat enemmän kuin siemenet ja työmäärä istutuksessa ja käsinkylvössä on suunnilleen sama.  Siis mieluummin kylvö ainakin meidän kivikoihin.  Heinettyville pohjille sitten ilman muuta istutus.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 83)