Keskustelut Metsänhoito Männyn kasvatus viljavalla maalla?

Esillä 5 vastausta, 1 - 5 (kaikkiaan 5)
  • Männyn kasvatus viljavalla maalla?

    Teoriassa männyn kasvatus rehevällä maalla on helppoa. Tehdään järeällä kaivurilla, joka on varustettu leveällä luiskakauhalla, laikkuja. Laikkujen koko 1,2 m kertaa 1,2-2,0 m. Paljastuneeseen kivennäismaahan kylvetään männyn siemen.
    Kaivutyössä syntyneisiin mättäisiin istutetaan kuusen taimet.

    Että näin. Onko kokeiltu?

  • Leevi Sytky

    🙂

    tamperelainen

    1-metrisen koivuntaimen pohjoispuolelle n 50cm:n päähän männyn pottitaimi.Onko tätä kokeiltu?

    Timppa

    Leeville
    Ennuste, että siihen laikkuun kasvaa muutakin. Siis koivua ym. Teoriassa toimiva vaihtoehto, jos jaksaa useamman vuoden huolehtia varhaisperkauksista. Muuten ei kyllä synny männyntaimia. Lisäksi riskinä on hirvet. Näiden takia pitää lehtipuuvesakko pitää poissa myöhemminkin kunnes mäntytaimikko on hirvien kannalta kasvanut riittävän suureksi.

    Puolikaruilla mailla testataan vaihtoehtoa, jossa mänty kylvetään koneäestyksen yhteydessä ja alue täydennysistutetaan seuraavana vuonna kuuselle noin 1000-1200 kpl/ha. Koneäestys ja kylvö ovat yhteiskustannuksiltaan samaa luokkaa kuin pelkkä laikutus. Säästöä tulee siis kuusentaimista verrattuna tavalliseen kuusenistutukseen. Tietysti sitten mahdollisesti syntyvä sekametsä on turvallinen vaihtoehto, jossa kasvunkin pitäisi olla parempi yhden puulajin metsiin verrattuna.. (Kokemuksia ei vielä ole. Viime vuonna tehtiin ensimmäiset ästykset.)

    Parhaillaan varhaisperkaan tuollaista 7-vuotiasta taimikkoa, jossa männyt syntyivät luontaisesti istutuskuusikkoon, jota tukkimiehentäit olivat vähän harventaneet. Tilanne on nyt erinomainen. Syntyy kahden puulajin metsä. Poistan kaiken lehtipuun. Rehevimmillä kohdilla männyntaimet olivat jo vaarassa jäädä vesakon alle. Karuilla paikoilla joutuu jo paikoin harventamaan männyntaimikkoa.

    jees h-valta

    Voidaanhan sitä leevi vaikka kuoria pintamaa vallan pois ja istuttaa kivennäiseen mäntyä vaikka pelkästään. Eri asia onko aivan järkevää. Onkohan metsänkasvatus vaikeimman kaavan mukaan aina muutenkaan järkevää. Kuten tuolla joku kun oli rämettä ojitellut 15 metrin välein ja lannoitellut ja ties mitä.
    Metsämaastahan ei ole pula vaikkei sitä enää valmistetakkaan.
    Ja todella moninaisia pohjia valtakunnasta löytyy joka makuun.
    Luulisi kaivuriarsenaalille vielä hyödyllisempääkin tekoa löytyvän.
    Kun sen teet kuitenkin seuraaville sukupolville ja ne saattaa taas tukkia kovalla innolla ojia ja ennallistaa esim.
    Mistä tiedämme kuinka ”viherhörhö” valtakuntamme on sadankin vuoden päästä.
    Maksetaan suojelusta niin paljon ettei mikään muu kannata.

    Kurki

    Kylllä.Näin olen tehynyt kaivanut ojia 15m välein rämeelle piennartien ojasta kangasta kohti 5ha alueella, josta ei pohjamaata aluksi löydy ja turvekerros jotain 2m ja kankaan laitaan tullessa turve menee nollaan.

    Enkä ole laskenut kustannuksia, kun tuli ostettua tuossa 2009 dieseliä 25 sentillä/litra 2 m3. Ei tule ojametri kalliiksi omana työnä.
    Vielä olisi pari hehtaaria kaivettavaa. Syksyllä taas jatketaan.
    Mitään huippukasvua ei tietenkään rämeelle saa, mutta oli 40 vuotta ojituksesta kasvanut sen verran mäntyä ja koivua , että kelpasi metsäyhtiölle muiden hakkuiden ohessa ja aukkohakattiin.
    On ojiteltu, niin että ojamaat levitetään 5..6 m molemmin puolin ja kun on vanhoja mäntyjä vielä siemenpuina niin eiköhän siihen saada hyvä taimikko ja keskelle sarkaa jää vielä ajoura.

    Kasvaa sen minkä kasvaa.

Esillä 5 vastausta, 1 - 5 (kaikkiaan 5)