› Keskustelut › Metsänhoito › Männyn karsiutuminen

Esillä 5 vastausta, 61 - 65 (kaikkiaan 65)
1 2 3 … 5 6 7

  • Männyn karsiutuminen

    Lähetetty: 12.8.2013, 13:12

    Palstalla on ollut keskustelua männyn karsiutumisesta. On esitetty näkemyksiä, että männikkö tulee kasvattaa tiukassa asennossa, jotta saadaan vähäoksaista puuta. Tämä pitääkin paikkansa taimikkovaiheessa. Rehevillä pohjilla runkolukua täytyy nostaa aina 5000kpl/ha asti, jotta u/s laatua saadaan. Rehevimmillä pohjilla tämäkään ei riitä. Istuttamalla tällaisin tiheyksiin ei kannata pyrkiä. Vähemmän on puhuttu siitä mikä sitten on riittävää laatua tukkimarkkinoille. Puumarkkina näyttää toimivan niin, että mäntytukille saa ”täyden hinnan” kun vähimmäisvaatimukset täyttyvät. Erityisen hyvälaatuiselle puulle ei saa pitkittyvää kiertoaikaa vastaavaa hintaa. Puumarkkina ei siis toimi tai laatupuulle ei ole kysyntää. Taitaa olla niin, että sahat saavat riittävän määrän laatupuuta tukkisumastaan. Miten suhtaudutte laatupuun tuottamiseen? Onko se kunnia-asia vai tuotatteko puuta riittävillä laatukriteereillä? jokainen meistä varmasti myy räkämännikkönsä tukiksi mahdollisimman kovaan (= keskimääräiseen) hintaan?

    Tekijä
    Pete
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 15.8.2013, 12:17

    Huvittavinta peten vastauksessa tuo pitkä maatumisaika. Jopa ihmisen iässä kymmeniä vuosia. Kas kun noissa kuusenkasvatusosioissa ei ole koskaan häirinnyt kymmenet ihmisiän vuodet.

    metsänvartija 15.8.2013, 17:53

    Laatumänty kasvaa Lapissa ja karuilla kasvupaikoilla.

    Luonto antaa siementä hyvinä siemenvuosina tarpeeksi laadun parantamiseksi.

    Korkea lähtötiheys takaa karsiutumisen, loppu on sittten taimiston hoitoa/laatuharvennusta.

    jees h-valta 15.8.2013, 20:34

    Niin puuntakunen, normijärki riittää hyvin. Nyt kasvatusmetodisi ovat aivan sitä mitä olen yrittänyt täällä selvittää mutta tiettyjen nikkien hekemonia piti hoitaa ensin himaan. Hirviasiahan saattaa parantaa juoksuaan koska UPM isona vaikuttajana saattaisi alkaa vaatia koivunkin kasvatuksen onnistumista koska tarve kasvaa ja ryssälän tavara huononee. Kuitua toki sieltä saa mutta laatukoivusta nekään ei mitään ymmärrä. Noin se metsämaailma saattaa elää vielä jopa vanhakantaisessa kotimaassamme.
    Puut tietysti kasvatetaan siellä missä se parhaiten kasvaa tai on muuten kokonaispakettina järkevintä. Tuskin missään Lapin jänkhillä vielä hetkeen tarve kasvattaa kuin niitä kitukasvuisia mäntyjä.

    Puun takaa 15.8.2013, 21:09

    Timpalle:
    Vastailitkin osittain jo itse tekemiisi kysymyksiin.
    Jalostetun siemenen käyttö kylvösiemenen seassa mahdollistaa hieman sakeamman männikön kasvatuksen ennen energiapuuharvennusta, sillä paremmat yksilöt voittavat pituuskasvukilpailun ja hitaammin kasvavat tekevät laadunparannusta alaoksistossa.
    Kun lehtipuu ja kuuset pidetään taimikosta poissa, mahtuu mäntyjä vastaavasti enemmän. Kylvömänniköissä rungot ovat aina hieman ryhmittäin, joka osaltaan nostaa runkolukua. Ylimääräiset rungot toimivat myös ”hirvivakuutuksena” joten niitä ei kannata poistaa liian aikaisin. Energiapuuharvennuksessa ne otetaan kokorunkoina. Kemera-aikana homma on toiminut näin, mutta jatkossa tuen muuttuessa suoraan energialaitoksille maksettavaksi, pitää rungot kasvattaa harvemmassa ja järeämmäksi.
    Koivulla ollaan myös käytetty samaa periaatetta.
    Harvahko istutus hyvillä rauduksilla ja luonnonkoivut ovat tulleet allapäin perässä parantaen istutustaimien laatua.
    Energiapuuharvennuksessa poistetaan sitten nämä ”apukoivut”.
    Eihän puunkasvatuksessa mitään taikuutta ole.
    Normaali järki riittää oikein hyvin.

    Pete 18.8.2013, 19:23

    Vastataan nyt tähän huuhaahan vaikkei otsikkoon liitykään:

    ” RE: Männyn karsiutuminen
    Mutua tai ei pete mutta kannattaisi joskus kurkata muutakin kuin niitä iänikuisia koulkirjoja. Kyllä lehtimassan alle kurkkaamalla pääsee käsitykseen kuinka lehtipuun hienojuuristo kulkee sen puolihajoavan lehtimassan ja turpeen välissä sujuvasti.
    Ja ajan kanssa kyllä pintakompostiominaisuus tavallaan ruokkii puustoakin. Mutta pelkkä havupuun karike ei taas tuota ominaisuutta tee. Päinvastoin uskon jopa lisääntyvän puuaineksen hidastavan turpeen maatumisprosessia. Samalla tietysti lehtimassa kuoppiin kerääntyessään tasoittaa pintakerrosta joka on sekä hyvä että huono asia. ”

    Vähienkin koulukirjojen lukeminen lopetettiin esimerkiksi Maon aikaan Kiinassa ja Hitlerin aikaan Saksassa niitä karsittiin jyrkästi. Samanlaisia kokemuksia on muualtakin. Seuraukset lienevät Jeesmiehenkin tiedossa?

    En ole metsäntutkija, mutta silti pidän suomalaista tutkimusta varsin luotettevana. Aina joskus joku iso uha nostaa päätään kuitenkin, kuten vaikka happosateet ja Suomen metsien kuoleminen 10v aikana. Kriittinen täytyy siis olla kun tutkimustuloksia soveltaa käytäntöön. Paljon on myös opittu, esim. mäntyä ei enää juurikaan uudisteta reheville maille.

    Lehtimassan alle kurkkaamalla löytää hienojuuria varmasti, erityisesti varpukasvien hienojuuria. ”Pintakompostiominaisuus” ei tavallaan ruoki puustoa. Osana turpeen pintaa muodostuvaa heikosti maatuvaa raaka-humuskerrosta se kyllä voi ruokkia. Lisääntyvä ”puuaines” ei hidasta turpeen hajoamista. Jos”puuainesta” on paljon niin se välillisesti haihdunnan kautta ylläpitää turpeen hajoamiselle otollista tilannetta. En ole missään nähnyt lehtimassan kuoppiin kerääntyessään tasoittavan pintakerrosta. Edes lehtikompostissa ei pinta tunnu nousevan vaikka siihen vuosikymmeniä kuskataan uutta massaa, kourakuormaajaa ei siis tarvita vieläkään.

    Jeesmies, jatka kuitenkin samaa rataa, hauskaahan tämä on!

Esillä 5 vastausta, 61 - 65 (kaikkiaan 65)
1 2 3 … 5 6 7